of 28

Paimen~Sanomat 3/2013

Oulun ortodoksisen hiippakunnan seurakuntien tiedotuslehti Syksy 2013 Nro 3 (177) Karjalan valistajien yhteinen juhla 2.11.2013 Jumalansynnyttäjän viitta…
0 views28 pages
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Documenttranscript
Oulun ortodoksisen hiippakunnan seurakuntien tiedotuslehti Syksy 2013 Nro 3 (177) Karjalan valistajien yhteinen juhla 2.11.2013 Jumalansynnyttäjän viitta – pyhäinjäännös Seurakuntien toimintakalenterit Ortodoksisen papiston ja kanttorien koulutus Tavoitteena hyvä johtamiskulttuuri: hallinnon kehittämistyöryhmä tutustui Oulun hiippakuntaan TERVETULOA KIRKON PYHIIN PALVELUKSIIN 2 Esipaimenen sana Karjalan pyhittäjien ja valistajien vaikutuspiiri Jumalanpalvelusten loppusiunauksissa muistelemme viittä tunne- tuinta Karjalan pyhittäjää ja valistajaa; Sergei ja Herman Valamolaista, Arseni Konevitsalaista, Aleksanteri Syväriläistä ja Trifon Petsamolaista. Heitä yhdistää 1400–1500 -luvuille ajoittuva lähetystyö Karjalan ja Lapin pakanoiden keskuudessa. Pyhittäjä-isien muisto on säilynyt läpi vuosisatojen, vaikka vain Arseni Konevitsalaisen ja Aleksanteri Syväriläisen elämäkerta on kirjattu muistiin pian heidän kuolemansa jälkeen. Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta on lyhyellä aikaa valmistunut kaksi tohtoria, joidenka väitöskirjan aihe liittyy Karjalan pyhittäjiin. Vuonna 2010 filosofian tohtori Kati Parppei väitteli tutkimuksellaan Pyhimyksiä, legendoja ja väärennöksiä. Valamon luostarin historiografisen kuvan muotoutuminen. Kuluvan vuoden kesäkuussa puolestaan teologian lisensiaatti Irina Karvonen väitteli tohtoriksi aiheenaan Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen koulukunta – 1500-luvun luostarihistoriaa vai 1800-luvun venäläiskansallista tulkintaa? Molemmissa väitöskirjoissa tutkitaan Karjalan alueella vaikuttaneita pyhiä ja kumpikin opinnäyte paljastaa historiankirjoituksen tietoisia väärennöksiä. Valamon luostarin merkitys kasvoi 1800-luvulla valtakunnalliseksi, yhtäältä taitavien johtajien ja toisaalta saariryhmän edullisen sijainnin vuoksi. Suurluostarin historian varhaisvaiheet ovat jääneet historian hämärään, mistä johtuen sen perustamisajankohdasta on kiistelty eri tutkijoiden kesken pitkään. Nykyisin sen synty sijoitetaan tavallisimmin 1300–1400 -lukujen taitteeseen. Parppein väitöstutkimuksen lähtökohtana oli mielenkiintoinen ristiriita: vaikka historiaa kirjoittavilla oli vähän lähteitä, alkoi 1800-luvulla ilmestyä toinen toistaan värikkäämpiä ja yksityiskohtaisempia kuvauksia rajaseutuluostarin merkittävästä menneisyydestä. Parppein väitöskirja osoittaa, että Valamolle hahmoteltiin 1800-luvun aikana vaikuttava historia, joka vastasi sekä luostarin että kirkollisten ja maallisten valtapiirien tarpeisiin. Valamosta maalailtu kuva ”Pohjolan Athos-vuorena” on Kati Parppein tutkimuksessa osoitettu 1800-luvun kansallisromanttiseksi tuotokseksi. Tänä vuonna Valamon luostari juhlii julkaisutoimintansa 150-vuotisjuhlaa. Luostarin oma julkaisutoiminta vahvisti kuvaa Valamon historiasta, joka on sittemmin vääristettyine tietoineen elänyt omaa elämäänsä populaarihistoriallisissa teoksissa, tietosanakirjoissa ja matkaoppaissa. Tuolloin vakiintuneet, ja vielä edelleen Venäjän federaatiossa toistetut käsitykset ovat heijastuneet vahvasti myös suomalaiseen Valamo-perinteeseen. Esimerkiksi legenda pyhittäjä Sergein kreikkalaisesta syntyperästä on jäljitettävissä kreikkalaisen askeettisuuden korostamiseen Venäjän kirkollisessa kulttuurissa 1700-luvun lopulla. Suomeen ajatus omaksuttiin innolla, koska se sopi hyvin ortodoksisen kirkon autokefalian tavoitteluun 1920-luvulla. Pyhittäjä Herman esitetään usein suomalaisessa perinteessä karjalaisena, mikä puolestaan viittaa venäläisen harrastelijahistorioitsija ja väärentäjä A. I. Sulakadzevin esittämään ajatukseen Hermanista paikallisena slaavina. Tämä oli yksi yritys kotouttaa itsenäisen Suomen alueelle jäänyt venäläinen luostari osaksi suomalaista kirkkoa. On surullista havaita, että näitä vääristelyjä toistetaan edelleen. Kirkkomme internetsivuilla vielä tänä vuonna pyhittäjäisien juhlasta kerrottaessa Sergein väitettiin olevan kreikkalaista ja Hermanin karjalaista syntyperää. Myös Irina Karvosen väitöskirjan aihe on sidoksissa Valamoon. Yksi kolmesta hänen tutkimastaan pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen elämäkerrasta on Valamon luostarin kokoelmiin kuuluva käsikirjoitus. Karvonen on tutkinut väitöksessään Syväriläisen nimeen yhdistettyjen oppilaiden kulttuuritradition muotoutumista ja muuttumista 1500-luvulta Venäjän vallankumoukseen. Hänen olettamuksensa oli, että kaikilla nykyään Aleksanteri Syväriläisen oppilaina pidetyillä askeeteilla ei heidän elinaikanaan ollut mitään yhteyksiä pyhittäjä Aleksanteriin tai edes Syvärin luostariin. Venäläiskansalliselle traditiolle on 1500-luvulta lähtien ollut ominaista Syvärin, samoin kuin muiden muassa Valamon luostarin, oman hengellisen arvovallan korostamisen lisäksi selkeät kirkkopoliittiset ja valtiolliset pyrkimykset. Ne ovat olennaisesti vaikuttaneet Syvärin «koulukunnan» muotoutumisesta luotuun kuvaan, joka haluttiin nähdä osana, ei niinkään karjalaista vaan alkuperäistä venäläistä hagiografista perinnettä. Edellä mainitut väitöskirjat ovat kiinnostavaa luettavaa. Molemmat tutkijat ovat tehneet suuren työn perehtyessään laajaan lähdemateriaaliin. Kriittinen tutkimus on paljastanut todelliset tapahtumat niiden ympärille tarkoitushakuisesti rakennetuista legendoista. Tutkittavaa riittää runsain määrin myös jatkossa, sillä Karjalan seudun pyhien joukko on suuri. Emeritus professori Heikki Kirkinen on koonnut Karjala idän ja lännen välissä kirjaansa yli 70 paikallisesti tai laajemmin Venäjällä muisteltua Karjalan pyhittäjää ja valistajaa. Osasta heistä tiedämme vain nimen, mutta monien elämänvaiheet tunnetaan melko tarkkaan. Pyhien ja valistajien joukko ei rajoitu vain kirkkokalenterissamme mainittuihin. Valistajiksi, vaikkakaan ei pyhiksi, voimme lukea kaikki menneinä aikoina kirkkomme vaikutusalueilla uskonnollista opetus- ja valistustyötä tehneet. Kuitenkin myös pyhiä on kirkossamme varmasti ollut sen 90-vuotisen olemassaolon aikana, mutta meidän hengelliset silmämme eivät toistaiseksi ole avautuneet tunnistamaan heitä. Elävän paikalliskirkon merkki on, että sillä on omia kanonisoituja pyhiä. Suomen ortodoksinen kirkko on ainoa paikalliskirkko ortodoksisten autokefalisten ja autonomisten kirkkojen joukossa, jolla ei ole oman toimintansa aikana kanonisoituja pyhiä. Nuhteettomasta elämästään ja valistustyöstä tunnettu ja uskonsa vuoksi surmattu ilomantsilainen Johannes Karhapää olisi Kreikassa ja Venäjällä jo varmasti kauan sitten ollut kanonisoitu marttyyriksi. Skeemaigumeni Johannes, jonka hengellinen opetustyö on jatkunut hänen kirjeidensä välityksellä vuosikymmeniä, on toinen aikamme kanonisoimaton pyhä, joka muualla ortodoksisessa maailmassa olisi varmasti jo varhain saanut ansaitsemansa aseman. Tässä vain kaksi esimerkkiä kansan kunnioittamista henkilöistä. Pyhien aseman vakiintuminen ei tapahdu hallitsijan tai piispojen mahtikäskyllä, vaan siihen tarvitaan kansan usko ja hurskas luottamus Jumalan armovoiman vaikutukseen pyhänä kunnioitetun henkilön esirukouksien kautta. Meillä olisi aika jo viimeinkin aloittaa prosessi, jolla saisimme virallistettua omien pyhiemme aseman kirkossamme. Hengellisen elämämme keskus ja suurin esikuva on Kristus. Vapahtajamme itse on esimerkki pyhyydestä, johon hän johtaa pyhiään läpi vuosisatojen kirkossaan: ”Hän, joka on kaiken luoja ja perustaja, tahtoi tuoda paljon lapsia kirkkauteen, ja siksi hänen tuli tehdä pelastajansa ja perilleviejänsä kärsimysten kautta täydelliseksi. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen.” (Hepr. 2:10-11). Joensuun piispa Arseni 3 Ouddpeâmmai sää´nn Ka´rjjel pââ´zztee´ji da vuä´pstee´ji vaikktemkruugg Sluu´žvi loppblouslõõvin mušttlep vitt tobddum Ka´rjjel pââ´zzteei da vuä´psteei; Si´rǧǧi da Järmman Valamnee´ǩǩ, Arsen Konevitsnee´ǩǩ da Å´lsaandr Syvärnee´ǩǩ da Treffan Peäccamnee´ǩǩ. Si´jjid õhttad 1400–1500 – lååǥǥai ääi´jpooddi risttveâr saaǥǥpu´httji tuâjj. Ka´rjjel da Sää´mjânnam nje´veârnaa´ji kõõskâst. Pââ´zzteeiee´jji moštt lij seillam čõõđ čue´đ ee´jji, hå´t tå´lǩ Arsen Konevitsnee´ǩǩ da Å´lsaandr Syvärnee´ǩǩ jie´llemǩee´rd liâ pijjum ǩee´rj ool sõrgg sij mâŋŋa jää´mmem. Nuõrti-Lää´ddjânnam universitee´ttest Joensuu-gåårdest liâ vuä´nkõs ääi´jkõõskâst valmštõõvvâm kue´htt dåhttar, kooi ǩeânccjõõttâmǩee´rj tuâjj kuâskk Ka´rjjel pââ´zztee´jid. Ee´jjest 2010 filosofia dåhttar Kati Parppei rä´jjõõđi tu´tǩǩumuužžineez Pââ´zzoummu, legeend da veä´rõõzz. Valamo manstar historiagraaflaž ǩiõččâmvue´ǩǩ aa´lji årrjed. Joo´tti ee´jj ǩie´ssmannust peä´lstes teologia lisensiatt Irina Karvonen rä´jjõõđi dåttren tuâjjan leäi Pââ´zzteei Å´lsaandr Syvärnee´ǩǩ škooulkå´dd – 1500-lååǥǥ manstarhistoor avi 1800-lååǥǥ ruõššmeersaž tu´lǩǩumuužž? Kuhttu keânccjõõttâmǩee´rjin tu´tǩǩeet Ka´rjjel vuu´dest vaikkteei põõ´zzid da kuhttuin määttčuä´jtõõzzin očndâ´tte histoorǩee´rjtõõzzi tiõttum veä´rõõzz. Valamo manstar miârktõs šõõddi 1800-lååǥǥast vä´lddkååddli´žžen, pâ´jjen åårrai čie´ppes jåå´đtee´ji da nu´bben vuõkksõs sâjjõõzz diõtt. Jõnnmastar histoor vuõsspoodd liâ kuâđđjam histoor tuâkka. Manstar raajjâmääi´jpooddâst leät spoorjõttum jee´res tu´tǩǩee´jivui´m, ju´n kuu´ǩǩab ääi´j. ´nnjõõžžâst tõn šõddmõš sâjjdââtt tääu´jmõsân 1300–1400 –lååǥǥai äigga. Parppei nccjõõttâmtu´tǩǩumuužž vue´lǧǧemalggân lij miõllǩiõ´ssi risttreidd: hå´t histoor ǩee´rjtee´jin le´jje occanj teâđ, â´lǧǧe 1800-lååǥǥast i´lmstõõvvâd tää´rǩab Valamo histoorâst, kåå´tt lij mâŋŋa vaaǥǥlaž teâđnaineez jeâllam jie´llmes populaarhistoorlaž tuejjõõžžin, teâttsää´nnǩee´rjin da mä´tǩǩvuä´ppsin. Te´l põõšši, da veâl ooudâs Ruõšš federaatiast nu´bbuum fi´ttjõõzz liâ puättam ravvsânji še lää´dd lij õhtt ǩiõččlõõttmõš dommtâ´tted jiõččnaž Lää´ddjânnam voudda kuâđđjam ruõšš manstar bie´ǩǩen lää´dd ceerkav. Lij pe´ccel vuâmmšed, što täid taibbmõõžžid nu´bbeet veâl. Ceerkav interne´ttseeidin veâl ta´nni Pââ´zzteeiee´jji prää´znǩest mainste´mmen ti´ǧǧeeš, što Si´rǧǧjest lij greikklaž šâddvuõtt Kuva: Johannes Mäntymäki Valamon luostarin talvikirkko, Heinävesi. ǩiõččâmvue´jj raajjvu´vddmanstar pri´meârlaž mõõnnâmääi´jest. Parppei ǩeânccjõõttâmǩe´rjj čuä´jad, što Valamo päikka åblkõ´stteš 1800-lååǥǥ äi´ǧǧen vaikkteei histoor, kåå´tt va´sttii manstar da ceerkavlaž da tânâlmmsaž vä´lddkruuggi taarbid. Valamost mainstum maainâs ”Pohjolan Athos-vuorena” lij Kati Parppei tu´tǩǩumuužžâst čuä´jtum 1800-lååǥǥ meersažromanttlaž ouddsen. Ta´nni Valamo manstar prääzkai čõõđtemtuåimmjumuužžes 150-ekksaž prää´zneǩee´jj. Manstar čõõđtemtuåimmjumuš ra´vvji vuäinnmõõžž Valamo ä´rbbvuõ´tte. Ouddmiârkkan legenda Si´rǧǧi greikklaž sâddvuõđâst lij tobddâmnalla greikklaž tuåzztee´m muštt’teeja Ruõšš ceerkavlaž kulttuurest 1700-lååǥǥ looppâst. Lää´ddjânnma jorddmõõžž va´lddeš vuâstta ää´lšeld, ko tõt šiõtti puârast ortodokslaž ceerkav vaaldšemvuõđlaž jiõččvuõđ ǩiõččlõõttmõ´šše 1920-lååǥǥast. Pââ´zzteei Järmman čuä´jtet täujja lää´dd ä´rbbvuõđâst ka´rjli´žžen, kåå´tt peä´lstes muštt’tad ruõšš staarjõõtti histoorǩee´rjteei da veä´reei A. I. Sulakadzevi čuä´jtem jorddmõ´šše Järmmnest pääiklaž slaavân. Tät da Järmmnest lij ka´rjjlaž šâddvuõtt. Irina Karvosen ǩeânccjõõttâmǩe´rjj lij še Valamo pirr. Õhtt koolmâst suu tu´tǩǩeem pââ´zzteei Å´lsaandr Syvärnee´ǩǩ jie´llemǩee´rdest lij Valamo manstar norldõ´ǩǩe kuulli ǩiõttǩee´rjtõs. Karvonen lij tu´tǩǩääm ǩeânccjõõttâmǩee´rjest, što Syvärnee´ǩǩ nõ´mme õhttuum mätt’tõõttji kultturtraditia mottjumuužž 1500-lååǥǥast Ruõšš vää´ldkåå´mtumu´šše. Suu aaibšumuš lij, što pukin â´nnjõžääi´jest Å´lsaandr Syvärnee´ǩǩ mätt’tõõttjen åårrai tuåzztee´mvuõđin jiâ sij jie´llemäi´ǧǧen leäkku leämmaž ni måkam õhttvuõđ pââ´zzteei Å´lsaandr Syvärnekka le´be ni Syväri manstra. Ooudbeä´lnn peäggtum ǩeânccjõõttâmǩee´rj liâ perstemnallšen lookkmõõžž. Kuhttu tu´tǩǩeei liâ tuejjääm jõnn tuâi tobdstõõttmen veiddsõs alggmateriaa´le. Tu´tǩǩumuš lij čuõvtam tuõttlaž šõddmõõžži pirr. Tu´tǩǩeemtuâi liâ veâl jiânnai, Ka´rjjel vuu´d põõ´zzi joukk lij šurr. Emeritus professor Heikki Kirkinen lij noorrâm Ka´rjjel nuõrtti da viõsttâr kõõskâst ǩerjja pâ´jjel 70 pääi´ǩlânji le´be veiddsa´ben Ruõššjânnmest mušttlum Ka´rjjel pââ´zzteei da vuä´psteei. måttmin tie´ttep pâi nõõm, leâ´ša määŋgi jie´llempoodd toobdât miâlggâd tärkka. Põõ´zzi da vuä´pstee´ji joukk ij rää´jjtââv pâi ceerkavka´lndrest peäggtum. Vuä´pstee´jen, hå´t ij ni nu´tt pââ´ssen, vuei´ttep lookkâd puk mõõnniääi´j ceerkav vaikktemvuu´din ååskvaž mätt’tõs- da vuä´psteeituâi tuejjääm. Ceerkvest liâ leämmaž še pââ´zz aainâs tõn 90-ekksaž jie´llempoodd äi´ǧǧen, leâ´ša mij jiõgglvaž čââ´lm jiâ leäkku ävvnam tobddâd si´jjid. Jie´lli pääi´klažceerkav miârkk lij, što tõ´st liâ jiijjâz kanonõsttum pââ´zz Lää´ddjânnam ortodokslaž ceerkav lij o´dinakai pääi´ǩlažceerkav vaaldšemvuõđlaž jiõččvuõđ da autonoomlai ceerkvi jooukâst, keä´st jiâ leäkku jiijjâs tuåimmjumuužž äi´ǧǧen kanonõsttum pââ´zz. Määi´mte´mes jie´llmest da vuä´pstemtuâjast tobddum da ååskes diõtt koddum ilomantsilainen Johannes Karhapää le´čči Greikkajânnmest da Ruõššjânnmest ju´n aainâs kanonõsttum marttyyrân. Skeemaigumeni Johannes, koon jiõgglvaž mätt’temtuâjj leäi juätkkjam suu ǩee´rjeez pääi´ǩ lååime´t ee´jji mie´ldd, lij nu´bb mij ääi´j kanonâ´stte´mes → 4 Karjalan valistajien yhteinen juhla 2.11.2013 Ajatuksia Hevoskiven ääreltä Karjalan valistajien ja pyhien kilvoittelijoiden jäljiltä ei ole jäänyt juuri lainkaan kirjoitettuja kilvoitteluohjeita tai käytännön opetusta elämämme ongelmiin. Heidän merkityksensä on ollut kuitenkin valtava. Yksinomaan perustettujen kirkkojen ja luostarien määrä sekä niiden hengelliskulttuurinen vaikutus on ollut äärettömän suurta. Karjalan valistajat ovat harjoittaneet lähetystyötä pakanakansojen keskuudessa toimittamalla kir
Advertisement
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x