of 4

Perustietoa korjausrakentamisen pölyntorjunnasta

PUTUSA -tutkimushanke PERUSTIETOA KORJAUSRAKENTAMISEN PÖLYNTORJUNNASTA PERUSTIETOA KORJAUSRAKENTAMISEN PÖLYNTORJUNNASTA SUUNNITTELIJA RAKENNUTTAJAKONSULTTI…
0 views4 pages
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Documenttranscript
PUTUSA -tutkimushanke PERUSTIETOA KORJAUSRAKENTAMISEN PÖLYNTORJUNNASTA PERUSTIETOA KORJAUSRAKENTAMISEN PÖLYNTORJUNNASTA SUUNNITTELIJA RAKENNUTTAJAKONSULTTI NAAPURI TERVEYSHAITAT ASIAKAS VIRANOMAINEN TYÖTEHON LASKU KONSULTTI LAITETOIMITTAJA PÖLYN VAIKUTUKSET LIKAANTUMINEN KÄYTTÄJÄ KUSTANNUKSET KORJAUSTYÖNTEKIJÄ ASUKAS PÄÄURAKOITSIJA ALIURAKOITSIJA PÖLYNHALLINNAN KEINOT SUUNNITTELU TYÖMENETELMÄT TEKNOLOGIAT SIIVOUS KOULUTUS MOTIVOINTI PUTUSA -tutkimushanke PERUSTIETOA KORJAUSRAKENTAMISEN PÖLYNTORJUNNASTA Miksi pölyntorjuntaan on kiinnitettävä huomiota? Pölyt ovat vaarallisia. Asbestia ja mikrobeja sisältävät pölyt tiedetään vaarallisiksi, mutta silmälle näkymättöminä niitä ei aina osata varoa. Kivi- ja puupohjaisiin pölyihin puolestaan suhtaudutaan usein leväperäisesti, vaikka nekin kuormittavat keuhkoja ja voivat olla jopa syöpää aiheuttavia. Terveyshaittojen lisäksi pöly likaannuttaa korjattavia ja niitä ympäröiviä tiloja sekä saattaa haitata korjaustyön tekemistä. Pölyntorjunta säästää kuluja. Tehokas pölyntorjunta korjaustyön aikana on terveyden ja kokonaistaloudellisuuden kannalta parempi vaihtoehto, kuin huonosti hoidetun työmaan siivoaminen ja puhdistaminen hankkeen loppuvaiheessa. Pölyntorjunta onnistuu yhteistyöllä. Pölyntorjunta on yhtä hyvää kuin sen heikoin lenkki. Hyväkään suojausratkaisu ei auta, jos työmaalla työskentelevä tai liikkuva henkilö esim. jättää suojaseinän auki ja siten altistaa kaikki lähietäisyydellä olevat pölylle. Mistä ja mitä pölyjä syntyy korjausrakentamisessa? Yleisimmät pölyä synnyttävät työt ja toiminnot korjaushankkeessa ovat Rakenteiden purkaminen ja esim. kalusteiden irrottaminen  betoni- ja kivipölyt, puupölyt, eristevillapöly, mikrobeja sisältävät pölyt, muut erityisen vaaralliset pölyt, kuten asbesti, kreosootti, lyijy ja PCB Jauhemaisten aineiden, kuten kuivalaastien käsittely  kivipöly, sementtipöly Tiili- ja kivimateriaalien sekä lattia- ja seinäpäällysteiden työstäminen  kivipölyt, puupölyt, tasoite- ja maali- ym. pölyt Hionta- ja tasoitetyöt, reikien poraaminen läpivientejä ja kiinnityksiä varten  betoni- ja kivipölyt, puupölyt, maalipölyt Purku- ja uudismateriaalien siirrot, työntekijöiden liikkuminen  laaja kirjo eri pölyjä Rakennustöiden puhtausluokitus Rakennustyö voidaan luokitella Sisäilmastoluokituksen mukaisiin puhtausluokkiin P1 ja P2. Puhtausluokka P1 edellyttää, että korjaustyön päättyessä rakennuksen tulee olla puhdas eikä pinnoilla saa olla irtolikaa tai pölyä ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset poistetaan ja toimintakokeet aloitetaan. P1-puhtausluokalle on myös määritelty pölykertymän sallitut arvot ennen ilmanvaihdon toimintakokeita ja rakennuksen luovutusta. Kun rakennustyöt toteutetaan ilman erityisiä puhtausvaatimuksia, on kyseessä rakennustöiden puhtausluokka P2. Tällöinkin rakennustyö täytyy tehdä Suomen Rakentamismääräyskokoelman vaatimusten mukaisesti, ja näin toteutettuna lopputulos on varsin hyvä. Puhtausluokan P2 mukaisesti suoritettavalle työlle ei ole kuitenkaan määritelty selkeitä toimintaohjeita ja mitattavia raja-arvoja pölylle, mikä saattaa aiheuttaa epätietoisuutta sekä erimielisyyttä tilaajan ja urakoitsijoiden välille. Pölyntorjunnan pääkeinot Ennen korjaustyön käynnistymistä laaditaan pölyntorjuntasuunnitelma, jossa esitetään muun muassa riskialttiit rakenteet ja työt sekä käytettävät menetelmät pölynhallinnassa. Ensisijainen keino ja tavoite pölyntorjunnassa on a) Estää pölyn syntyminen. Koska täysin pölyämättömään työskentelyyn ei käytännössä päästä, toissijaisina keinoina ovat b) Vähentää syntyvän pölyn määrää c) Rajoittaa syntyneen pölyn leviämistä d) Siivota tilat säännöllisesti oikeilla menetelmillä. Viimeisenä keinona terveydestä huolehtimisen näkökulmasta on e) Käyttää henkilökohtaisia suojaimia. PUTUSA -tutkimushanke PERUSTIETOA KORJAUSRAKENTAMISEN PÖLYNTORJUNNASTA Pölyntorjuntamenetelmät Taulukossa on esitetty teknisiä ja toiminnallisia menetelmiä pölymäärien ja pölyjen leviämisen vähentämiseksi sekä terveyshaittojen poistamiseksi. Oikeiden menetelmien valitsemiseksi ja suunnittelemiseksi on korjauskohteessa tehtävä riskinarviointi ja pölyntorjuntasuunnitelma. 1. Pölyämättömät työmenetelmät Pölyn syntymistä voidaan vähentää käyttämällä pölyämättömiä työmenetelmiä. Esim. betoniseinään kiinnitettävät jalkalistat voidaan porattavien tulppa-ruuvi -kiinnityksien sijaan liimata, mikä vähentää myös syntyvää melua. 2. Kohdepoisto Työskentelytilaan pääsevän pölyn määrää voidaan lähes aina vähentää käyttämällä kohdepoistoa. Kohdepoistolaitteisto voi olla työkoneeseen (esim. hiomakoneeseen) liitettävä, suodattimilla varustettu pölynimuri tai lähelle työkohdetta sijoitettava ilmanpuhdistin. 3. Osastointi Saneerattava tila voidaan eristää muista tiloista tilapäisillä seinillä, jotka estävät pölyn leviämistä. Eristetty tila voidaan koneellisesti alipaineistaa. Sen tarkoituksena on saada ilma virtaamaan puhtaasta tilasta kohti saneerattavaa osastoa, josta ilma edelleen johdetaan putkistojen avulla tavallisesti ulos. 4. Ilmanpuhdistus Saneerattavaan tilaan voidaan sijoittaa ilmanpuhdistaja, jonka suodattama ilma johdetaan takaisin saneerattavaan tilaan. 5. Siivoaminen Tilojen säännöllinen siivoaminen oikeilla menetelmillä on oleellinen osa pölyntorjuntaa. Siivoamisen laiminlyönti korjaustyön aikana likaannuttaa pintoja ja irtainta omaisuutta, lisää loppusiivouksen kustannuksia sekä saattaa haitata korjaustyötä. 6. Hengityksensuojaimien käyttäminen Mikäli pölypitoisuus toimenpiteiden 1-5 jälkeen on liian suuri, työntekijöiden ja muiden kyseisissä tiloissa oleskelevien tai liikkuvien on käytettävä asianmukaisia henkilökohtaisia hengityksensuojaimia. Miten pölyntorjunta kannattaa toteuttaa? Korjaushankkeen tilaajan kannalta pölyntorjunta on toteutettava siten, että korjatun tilan pinnat, rakenteet ja esim. iv-kanavat ovat puhtaat työn valmistuttua. Lisäksi pölyn pääseminen viereisiin tiloihin on rajoitettava tai kokonaan estettävä, jos niissä työskennellään tai asutaan. Tilaajan tehtävänä on määrittää ja päättää, miten tiukkaa pölyntorjuntaa tarvitaan ja sovelletaanko työssä puhtausluokan P1 vaatimustasoa, jossa pintojen pölykertymille on määritetty tavoitearvot. Urakoitsijan tehtävänä puolestaan on valita taloudelliset pölyntorjuntamenetelmät siten, että tilaajan vaatimukset täyttyvät eikä korjaustyöntekijöiden terveys vaarannu. Käytännössä tilaaja ja urakoitsija tarkastelevat yhdessä pölynhallinnan eri vaihtoehtoja ja muun muassa niistä aiheutuvia kustannuksia, ennen kuin vaatimustasot ja työssä noudatettavat menettelytavat kirjataan sopimuksiin. Mikäli tilaajan, rakennuttajan tai urakoitsijan tietämys pölynhallinnasta on vähäinen, kannattaa harkita pölynhallinnan suunnittelun, toteutuksen, valvonnan ja mittausten asiantuntijapalvelujen käyttämistä. Kunnollisen pölynhallinnan kustannukset Pölyntorjunnan kustannukset riippuvat korjaushankkeen laajuudesta, aikataulusta ja ominaispiirteistä. Merkittävin yksittäinen kustannuserä aiheutuu työnaikaisesta siivouksesta, josta tinkiminen ei kuitenkaan yleensä ole järkevää, koska se heikentäisi muiden pölyntorjuntatoimenpiteiden vaikutusta ja lisäisi loppusiivouksen kustannuksia. 2 2 Asuinkerrostalon täydellisen putkiremontin kustannukset ovat noin 500 €/m , joka on 80 m asunnon osalta 40 000 €. Putkiremontin pölyntorjuntakustannukset ovat noin 2 000 €/asunto eli 5 % korjaustyön kokonaiskustannuksista. Kyseinen pölyntorjuntakustannus pitää sisällään osastoinnin, alipaineistuksen, kohdepoiston, ylläpitosiivouksen kaksi kertaa viikossa ja loppusiivouksen. PUTUSA -tutkimushanke PERUSTIETOA KORJAUSRAKENTAMISEN PÖLYNTORJUNNASTA Korjaushankkeen pölynhallinnan tehtäviä Ennen korjaustyötä Rakennuttajan on päätettävä minkälaiseen puhtaustasoon työssä pyritään ja käytetäänkö Sisäilmastoluokituksen mukaista puhtausluokkaa P1 vai P2. Tarvittaessa käytetään asiantuntijaa, jotta pölyasiat tulee määriteltyä tarkoituksenmukaisella tavalla urakkasopimuksiin. Aliurakan tai työvaiheen aloituspalaverissa todetaan työn aloittamisedellytykset myös pölynhallinnan kannalta. Korjattavassa rakennuksessa asuville tai työskenteleville tiedotetaan korjaustyön alkamisesta ja sen vaikutuksesta rakennuksen käyttöön. Urakoitsijoiden on valittava työmenetelmät ja suunniteltava työn toteutus siten, että rakennuttajan pölynhallinnalle asettamat vaatimukset täyttyvät. Pääurakoitsijan on kirjattava pölyntorjuntaa koskevat asiat aliurakkasopimuksiin. Pölynhallinnan onnistumiseksi urakoitsijoiden on perehdytettävä työntekijät korjauskohteeseen sekä motivoitava heitä huolelliseen työskentelyyn koko hankkeen ajan. Eri osapuolet nimeävät pölynhallinnan vastuuhenkilöt. Korjaustyön aikana Puhtauden arvioinnin edellytyksenä ovat rakennuttajan asettamat sisäilmasto- ja puhtaustasovaatimukset. Rakentamisen ja ilmanvaihdon asennustyön puhtautta voidaan havainnoida työmaalla osana kohteen yleistä laadunhallintaa sekä erillisten katselmusten tai työturvallisuutta koskevien tarkastusten avulla. Rakennuttaja valvoo pölynhallinnan toteutusta ja toimivuutta sekä puuttuu epäkohtiin. Urakoitsijat huolehtivat osastoinnin ja alipaineistuksen toimivuudesta sekä riittävästä siivouksesta. Työntekijöitä motivoidaan kohdepoistolaitteiden käyttämiseen sekä alipainelaitteiston ja osastoinnin toiminnasta huolehtimiseen. Vaaditaan ja valvotaan, että korjaustyöntekijät käyttävät tarvittavia henkilökohtaisia hengityksensuojaimia. Tiedotetaan alkavista työvaiheista, poikkeamista suunnitellusta aikataulusta sekä muista muutoksista. Lisätietoja Pölynhallinta korjausrakentamisessa Loppuraportti hankkeesta Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa - Puhdas ja turvallinen saneeraus (Putusa) Kokkonen Anna, ym. Itä-Suomen Yliopisto. 2013. 156 s. Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan Koski Hannu, ym. Putusa-tutkimushanke. 2013. 8 s. Sisäilmastoluokitus 2008 Ratu 437-T. Rakennustieto Oy. 2009. 22 s. Rakennussiivous Andersson, T. Työn aikainen ja loppusiivous osana rakentamisen puhtauden hallintaa. Suomen siivousteknisen liiton julkaisuja 2:10. Mikkeli 2004. 36 s. Pölyntorjunta rakennustyössä. Suunnitteluohje. Ratu 1225-S. Rakennustieto Oy. 2009. 30 s. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Kosteus- ja hometalkoot, Suomen JVT- ja kuivausliikkeiden liitto ry, Työterveyslaitos. 2011. 10 s. Työohje pölynhallinnasta alipaineistusmenetelmällä Sorsa, E. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 2011. 58 s. Hannu Koski - 13.3.2013 Terveen talon toteutuksen kriteerit Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle Sisäilmaopas 6. Sisäilmayhdistys. Espoo 2003. Kriteerit ja ohjeet asuntorakentamiselle. Sisäilmaopas 4. Sisäilmayhdistys. Helsinki 2004.
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x