of 32

PIKKUISEN PAREMPI PERINtö s. 4

Leht i si n u l l e m et s ä n o m i staja KE VÄT Jalostettu siemen metsän uudistamisessa PIKKUISEN PAREMPI perintö s. 4…
0 views32 pages
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Documenttranscript
Leht i si n u l l e m et s ä n o m i staja KE VÄT Jalostettu siemen metsän uudistamisessa PIKKUISEN PAREMPI perintö s. 4 Ympäristötietoisen kuluttajan valinta KOTIMAINEN LÄMPÖKÄSITELTY PUU s. 8 www.harvestia.fi 2 0 1 3 S I S Ä L T Ö SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Kevät 2013 2 Ha H a rve r ve st i a Pääkirjoitus 3 Jalostettu siemen metsän uudistamisessa – pikkuisen parempi perintö 4 Savon Sellun kuulumisia 7 Ympäristötietoisen kuluttajan valinta – kotimainen lämpökäsitelty puu 8 Laserkeilaus uudistaa metsien inventointia, puunostoa ja -korjuuta 11 Rikosylikomisario Juha Rautaheimolle metsäasioiden hoitamisessa luottamus on kaikkein tärkein 14 Yrittäjä Sami Kohvakka – vastuuta ja uskallusta 17 Metsä – ihania muistoja ja ahdistavia mielikuvia 21 Työ tekijäänsä opettaa 24 Kansainvälisiä vieraita Heinävedellä 25 Puumarkkinabarometri alueittain 26 Hankintaesimiehet 28 Harvestia mukana Silva 2013 Metsänäyttelyssä 30 Kiitos palautteesta 31 HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle Painopaperi: paperi UPM Star Silk 80g kansilehti Galerie Art Gloss 130 g Päätoimittaja: Liisa Viikari, Harvestia Oy Kansikuva: Jaakko Vähämäki/Vastavalo.fi Toimituskunta: Harvestia Oy Teija Hyytiäinen-Koskimäki Vesa Koskimäki Niko Pettinen Markku Turunen Janne Vatanen Savon Sellu Oy Juha Koukka Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: 74 000 kpl P Ä Ä K I R J O I T U S Männikkömetsät ja koivikkohaat HARVESTIA OY on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla. www.harvestia.fi Metsät pysyvät ja kasvavat Suomessa. Männiköt ja koivikot ovat lisääntyneet eniten. Kotipitäjäni puumäärä on kasvanut parinkymmenen vuoden aikana yli miljoonalla kuutiolla, vaikka hakkuumäärät ovat olleet korkealla. Viime vuosina vain joka toinen vuotuinen kasvumotti on hyödynnetty. Me metsäammattilaiset olemme huolissamme, miten hyvin kasvavien puuvarojemme käy jatkossa. Lähes jokaisella suomalaisella on mielikuva metsästä ja siitä, miltä männikkömetsät ja koivikkohaat näyttävät. Se, miten me miellämme ja koemme metsämme, vaikuttaa niiden käyttöön. Samalla tavalla nämä näkemykset vaikuttavat myös puun uusien käyttömuotojen suunnitteluun ja toteutukseen. Osa meistä näkee metsät taloudellisista lähtökohdista ja osa koskemattomuuteen päätyvinä sielunparantajapaikkoina. Jako ei suinkaan ole näin karkea. Puuta täysimääräisesti hyödyntävät jättävät myös omiin talousmetsiin ns. pyhiä paikkoja, joissa käydään iltakävelyllä huokaisemassa tai kesäloman alettua ensimmäiseksi tarkistamassa, onko tunne tilassa säilynyt samana. Tämä vuosi näyttää puun käytön suhteen hyvältä. Puukauppa on käynyt vuoden alusta edellisvuosia vilkkaammin. Puun hankinta on vuosi vuodelta tarkempaa mottikauppaa ja perustuu täysin puun käyttöön. Jos käytössä tapahtuu nopeita muutoksia, ne näkyvät myös ostossa. Mikäli puukauppa käy korkeilla volyymeilla vain kaksi kertaa vuodessa, puunjalostus eikä puunhankinta voi olla taloudellisesti toimivaa. Kaikenlaiset myynnin esteet tulisi poistaa. Toivomuksena olisi, että puumarkkinat toimivat ja edistävät kummankin osapuolen toimintaedellytyksiä. Myyntihalukkuus ja myyntimahdollisuudet eivät aina kulje käsi kädessä. Monelle, joilla metsää on omistuksessa esimerkiksi kuolinpesän jäsenenä, metsä jää vieraaksi tai sen käyttö mahdottomaksi. Olisiko mahdotonta purkaa kuolinpesät lainsäädännöllä? Ei ole kenenkään etu, jos kuolinpesän omistuksessa olevan tilan kokonaispinta-ala on 135 ha ja osakkaita on yli 100. Jokainen vuosi tuo tällaiseen kuolinpesään lisää jäseniä - ehkä myös erimielisyyksiä metsän käytöstä. Syyttääkö teollisuutta vai puun myyjiä, jos emme osaa hyödyntää metsiämme. Kysymyksiä on ilman vastauksia: Miten me jatkossa käytämme korkealaatuisen paperin tekoon päätyneen kuusikuidun, kun markkinointi siirtyy sähköisiin tiedotuskanaviin? Mitä teemme paksuoksaisille viljelymänniköille, joiden istuttaminen on perustunut aikanaan sahapuun tuotantoon? Onko ainoa mahdollisuus ohjata puu polttoon erittäin pienellä jalostusasteella? Me harvestialaiset tarjoamme palvelujamme metsäomaisuutesi hyvään hoitoon. Metsien kasvukausi on käynnistymässä, joten hyödynnetään kasvu entistä paremmin ja pidetään kotimainen puu käytössä! Puukauppa on iloinen asia. Teija Hyytiäinen-Koskimäki Aluepäällikkö, Keski-Suomi H ar ve st i a 3 M E T S Ä N H O I T O Jalostettu siemen metsän uudistamisessa Pikkuisen parempi perintö Metsän, varsinkin hyväkuntoisen metsän, omistaminen on pääsääntöisesti mukavaa touhua. Metsään liittyy ominaisuus, joka näinä kolmen kuukauden pätkinä elettyjen kvartaalivuosien aikana tahtoo unohtua. Tämän päivän ratkaisu vaikuttaa aina metsän tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien päähän. Se, miten uudistan, teen taimikonhoidon, miten harvennan, ojitan tai lannoitan, muuttaa aina metsän jatkokehitystä. Pitkävaikutteisin metsätemppu eli uudistaminen Jokainen meistä tuntee ympäristössään ihmisen, jolle säästetty euro on rakkaampi kuin ansaittu euro. Uudistamisvaiheessa tämä ajattelu hiipii – myönnä pois – meille itse kullekin mieleen. Olisiko tässä peiliin katsomisen paikka? Otetaanko sittenkin sata vuotta tehdyn jalostustyön hyödyt käyttöön ja järjestellään lapsenlapselle aikanaan lihavampi tili. Jalostuksella on tutkitusti pystytty vaikuttamaan puuston laatuun. Tunnettuja jalostushyötyjä ovat mm. kasvunopeus, oksakulman suureneminen, oksien väheneminen ja oheneminen, poikaoksien kasvun estäminen, rungon suoruus ja suurempi puuaineen tiheys. Hyödyt nähtävissä samanlaisissa olosuhteissa kasvaneilla puilla Maaperä sanelee omat reunaehtonsa puun laatuun. Viljavalla paikalla on eväitä kasvattaa oksista paksumpia ja lustoista leveämpiä kuin karulla maalla, vaikka geenit olisivat samanlaiset. 4 H a r ve st i a Samalla tavalla vaikuttavat muutkin ympäristötekijät. Väljässä tilassa pullistelleen puun oksat ovat paksummat ja pidemmät kuin läheisesti vierustovereihinsa nojailleen puun. Saattaapa elintilallaan mässäillyt puu jäädä laiskuuttaan lyhyenlännäksikin. Kuitenkin samankaltaisissa olosuhteissa kasvaneilla puilla jalostuksen hyödyt ovat suorastaan silmin nähtävissä. Vierailu esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen koealoilla vahvistaa tämän. Jalostushyötynä kasvunopeus Toinen merkittävä jalostushyöty on kasvunopeus. Sekä Suomessa että Ruotsissa tehdyissä kokeissa on saatu metsänomistajan kannalta iloisia tuloksia. Maatiaissiemeneen verrattuna on kasvunopeudessa saatu jalostamalla aikaan 10 – 25 prosentin kasvunlisäyksiä puulajista ja jalostusasteesta riippuen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi noin 15 prosentin jalostushyöty antaa päätehakkuussa samat myytävät kuutiometrit vajaa 10 vuotta aikaisemmin jalostamattomaan puuhun verrattuna. Metsänomistaja voi siis miettiä, lähteäkö puukaupparahoilla matkalle maailman ympäri 65 vai 75-vuotiaana. Toki vaihtoehtona on ottaa jalostushyöty kuutiometreinä ja lähteä 75-vuotiaana vielä pidemmälle maailmanympärysmatkalle! Geneettinen vaihtelu laajaa Huutavan ääni korvessa saattaa nyt varoittaa rodunjalostukseen liittyvästä pelosta liian yksipuoliseen perimään. Voidaanko kuvainnollisesti ajatella, että jalostetut puuyksilöt olisivat vähän ”siniverisiä”, liian läheltä naituja. Kasvit, tässä tapauksessa puut, seistä pönöttävät paikoillaan ja antavat siitepölyn levitä satojakin kilometrejä. Jalostuksessa eivät edes puiden esivanhemmat olleet samalta kylältä, vaan huippuyksilöitä on löydetty ja otettu mukaan eri puolilta maata. Jalostetun puun geneettinen vaihtelu saattaakin olla laajempaa kuin metsikköpuun. Jalostetuilla jälkeläisillä tehdään jatkuvasti kokeita. Niitä istutetaan tarkoituksellisesti liian korkeille, liian lämpimille tai liian kylmille seuduille, jotta saadaan tietoa. Saattaahan ilmastokin muuttua, jolloin näin saatu tieto on kullanarvoista. M E T S Ä N H O I T O “Tämän päivän ratkaisu vaikuttaa aina metsän tulevaisuuteen.” Jalostetusta siemenestä kasvatetut taimet ovat tasalaatuisia. Kasvuun lähtö on nopeaa ja uudistamisvaiheessa eurot ovat aikaisemmin irrotettavissa kuin jalostamattomasta siemenestä kasvatetussa metsässä. H Har arve vest stiiaa 55 M E T S Ä N H O I T O Metsän jalostuksella pyritetään vaikuttamaan tulevaan tukkipuun laatuun. Tavoitteena on mahdollisimman vähä- ja pienioksaisen tukkipuun kasvattaminen. Jalostus ei auta olosuhteita vastaan Ovatko trimmatut puut herkempiä tuhoille kuin rahvaan edustajat? On tutkimuksia, joissa esimerkiksi hirvien syönti kohdistuisi nopeasti kasvaviin puihin herkemmin kuin hitaasti kasvaviin (Bergquist ym. 2002), mutta tutkimus ei osoittanut syönnin osuvan jalostettuihin taimiin. Hirvien kohdalla on myös tutkimuksia, jotka viittaavat taimen makuun. Viinin maistelijoiden tuntemat tanniinit olisivat merkittävässä osassa myös hirven suussa. On kuitenkin muistettava erään pylkönmäkeläisen metsäneuvojan sanoma kivääriä jahtiin ladatessaan: ”Jos hirvi ei enää kävele, ei se syö taimiakaan.” Sama tilanne on monien muidenkin tuholaisten kohdalla. Jos olosuhteet ovat metsänkasvattajaa vastaan eli eletään sienitauteja kiihottavia kosteita, viileitä vuosia, saadaan pakkasen heikentämiä puita, koetaan kovia myrskyjä, kärsitään runsaista hyönteisesiintymistä, syntyy aina tuhoja, olipa metsä tehty jalostetuista puista tai ei. Taimiaines ei selviä yksinään Viljelysuunnitelmia pohdittaessa jalostus tarjoaa mielenkiintoisen, euroinakin tuntuvan hyödyn metsänomistajalle, ja ainakin perillisille. Kirkkaana on kuitenkin pidettävä mielessä, että hyväkään taimiaines ei selviä yksinään. Muista siis hyvät uudistamisen keinot, äläkä missään nimessä unohda raivaussahaa. Varhaisperkuu ja taimikonhoito tekevät metsän! ã Vaikka metsä uudistetaan kuinka hyvällä siemenellä tahansa, ei pidä unohtaa metsän hoitamista. Varhaisperkuu ja taimikonhoito tekevät metsän. 6 H a r ve st i a S A V O N S E L L U Savon Sellun kuulumisia Tervehdys Harvestia-lehden lukijoille täältä Sorsasalosta Kuopiosta! Suurkiitos kaikille teille metsänomistajille, jotka olette myyneet koivukuitua Harvestialle. Ilman tehtaalle saakka toimitettua raakaainetta on hankala tehdä ”mualiman parasta flutingia”. Puutoimitukset toimineet hienosti Viime kesä ja varsinkin syksy olivat niin sateisia, että puuta oli hyvin vaikea saada liikkeelle metsästä. Harvestian henkilöstö teki kaikkensa, jotta puupula ei pääsisi meitä yllättämään. Aivan loppuun saakka taistelumme olosuhteita vastaan ei riittänyt, vaan tammikuun alussa tehdas oli pysäytettävä pariksi päiväksi, kun hakevarasto pääsi loppumaan. Onneksi kuitenkin pystyimme hyödyntämään tuon seisokin tekemällä tehtaalla tarpeellisia huoltotöitä. Sen jälkeen puutoimitukset ovat toimineet hienosti – olemme saaneet puuta tehtaalle noin 70 000 kuution kuukausivauhdilla. Tästä suurkiitos kaikille teille metsänomistajille. Iso kiitos kuuluu myös metsäkoneurakoitsijoille, kuljetusyrittäjille ja tietysti harvestialaisille. Seuraava kelirikkokausi on kuitenkin jo ovella. Savon Sellulla tämä tarkoit- taa, että meidän täytyy saada hakekasaa kasvatettua ja pyöreän puun varastoa nostettua. Toivotaan pitkään jatkuvia yöpakkasia, jotta saadaan pidettyä pyörät pyörimässä ja puu liikkeessä. Aallotuskartongin kysyntä säilynyt vahvana Yleisen taloustilanteen epävarmuudesta huolimatta aallotuskartongin kysyntä on säilynyt vahvana. Kysyntätilannetta auttavat myös meidän omat toimenpiteet – olemme onnistuneet avaamaan uusia asiakkuuksia mm. Etelä-Amerikassa. Samalla olemme pystyneet hieman vähentämään riippuvuuttamme EteläEuroopan maista. Olemme myös onnistuneet ratkaisemaan tuotantoamme vaivanneet ongelmat ja tällä hetkellä tuotanto sujuukin ennätystahtiin. Kilpailu maailman markkinoilla on kovaa ja meidänkin on juostava ja uudistuttava, jotta pysymme edes paikoillamme. Koska olemme maailman markkinoilla pieni toimija, meidän tulee olla ketteriä, kyvykkäitä ja halukkaita uudistumaan pärjätäksemme tässä kilpailussa. Hyvänä esimerkkinä ennakkoluulottomasta asenteestamme on se, että otimme Savon Sellulla ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana Suomen metsäteollisuudessa käyttöön 12 tunnin työvuorosysteemin tuotantomme tehostamiseksi. Uusi järjestelmä on lisännyt myös työhyvinvointia, kun henkilöstöä rasittavia yövuoroja tarvitsee tehdä harvemmin. Investoinnit turvaavat tulevaisuutemme Tänäkin vuonna tulemme investoimaan tehtaaseen useita miljoonia euroja. Meidän pitää tehdä tulosta, jotta pystymme rahoittamaan investointimme, jotka puolestaan turvaavat meidän tulevaisuutemme. Tavoitteenamme on edelleen lisätä tuotantoa, tehdä vieläkin parempaa tuotelaatua, toimia entistäkin kustannustehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Haasteita ja työtä riittää, mutta haasteet ovat tehty voitettaviksi. Savon Sellulla on innostunut ja ammattitaitoinen porukka ja tekemisen meininki. Hyvää kevättä! Juha Koukka toimitusjohtaja Savon Sellu Oy H ar ve st i a 7 L Ä M P Ö K Ä S I T E L T Y P U U Ympäristötietoisen kuluttajan valinta Kotimainen lämpökäsitelty puu Kun toiveena on myrkytön, halkeilematon, pihkaton ja lahonkestävä puutavara, on oikea ratkaisu lämpökäsitelty puu. Alan markkinajohtajalle raaka-aineeksi kelpaa ainoastaan Suomen pohjoisissa oloissa kasvanut, kestävä ja laadukas havupuu. 8 Ha H a rve r ve st i a L Ä M P Ö K Ä S I T E L T Y Sahatavaran jatkojalostajana olet joko lähellä markkinoita tai raaka-ainelähdettä. Iisalmessa sijaitseva Lunawood Oy on valinnut näistä jälkimmäisen. ”Raakaaineemme on pohjoinen tiheäsyinen mänty ja kuusi. Puutavara tulee KeskiSuomesta ja Pohjois-Savosta”, kertoo toimitusjohtaja Arto Halonen. ”Tuotteemme on hyvin pitkälle raakaaineeseen nojaavaa. Meillä on hyvät, pitkät asiakassuhteet. Yhdessä sahojen kanssa on kehitetty yhteistyötä niin, että saamme juuri oikeaa rungon osaa meidän tarpeisiin”, Halonen jatkaa. Sahatavaran oltava suoraa ja terveoksaista Lämpökäsitellyn puun valmistuksessa raaka-aineella onkin äärimmäisen tärkeä merkitys. Sahatavaran on oltava suoraa ja terveoksaista. Terveet oksat eivät irtoa lämpökäsittelyprosessissa. Myöskään halkeamia ja muotovikoja ei sallita. Lämpöpuun ominaisuudet sopivat niin sisä- kuin ulkokäyttöönkin. Pääasialliset tuoteryhmät ovat ulkoverhous, piharakentaminen, sisustaminen ja saunat. Myös ikkunateollisuus on merkittävä asiakas lämpöpuun lämmöneristävyyden ansiosta. Vienti tukee kotimaan markkinoiden kausiluonteisuutta Lunawood Oy on perustettu vuonna 1986 Aulis ja Olavi Kärkkäisen toimesta. Yhtiö on kasvanut maailman johtavaksi lämpöpuun valmistajaksi. P U U “Lämpöpuun ominaisuudet sopivat niin sisä- kuin ulkokäyttöönkin.” Kasvua haetaan edelleen lähivuosien lisäinvestoinneilla. Yhtiö investoi kuluvana vuonna kahteen uuteen prosessiuuniin Iisalmen Soinlahdessa. Investointi mahdollistaa 17 000 m3:n tuotannon kasvun ja jatkossa 62 000 m3:n kokonaistuotannon. Lunawoodin tuotannosta 85 % menee vientiin. Pääasiallisia vientikohteita ovat > Lämpökäsitelty puu toimii hyvin kovalle rasitukselle joutuvassa ulkoverhouksessa. Tämä kohde voitti arkkitehtipalkinnon Portugalissa. H Har arve vest stiiaa 99 L Ä M P Ö K Ä S I T E L T Y P U U Lämpöpuu on lahonkestävyytensä ja muotopysyvyytensä ansiosta loistava materiaali terassirakentamiseen. Lämpöpuu kestää myös hyvin erilaisia sääolosuhteita kuten suoraa auringonpaistetta. Kuva: Lunawood Oy Suomessa lämpökäsiteltyä puuta käytetään eniten saunarakentamisessa. Kuva: Lunawood Oy “Kuluttajat arvostavat yhä enemmän ympäristöystävällisiä ja ekologisia ratkaisuja.” > Ranska, Englanti, Saksa ja Pohjoismaat. Tulevaisuuden kasvunäkymät ovat Lähiidässä, Venäjällä ja Aasiassa. Halosen mukaan vienti tukee loistavasti kotimaan markkinoiden kausiluonteisuutta. ”Meillä Suomessa tämä on säistä johtuen sesonkibisnestä. Kauppaa käydään ennen kaikkia toisella ja kolmannella kvartaalilla”, hän täsmentää. Lämpöpuu kestää kovissa olosuhteissa Miksi lämpöpuu on niin suosittua maailmalla? ”Meidän kaikista kovin juttu on tuotteen ympäristöystävällisyys ja kestävyys”, perustelee Halonen. ”Lämpökäsittelyssä puusta lähtee pihka ja sokeri pois, joten puu ei halkeile, siitä tulee lahonkestävää, eikä se el&a
Advertisement
MostRelated
View more
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x