of 68

Pilven Veikko 1/2014 - Ilmasotakoulun Kilta

PILVEN VEIKKO Ilmavoimien Kiltaliiton jäsenjulkaisu ã nro 1 huhtikuu 2014 Kenraalimajuri Lauri Puranen arvioi Suomen ilmapuolustuskykyä eikä aio…
3 views68 pages
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Documenttranscript
PILVEN VEIKKO Ilmavoimien Kiltaliiton jäsenjulkaisu ã nro 1 huhtikuu 2014 Kenraalimajuri Lauri Puranen arvioi Suomen ilmapuolustuskykyä eikä aio jättää ilmailua reservissä Torjuntavoitoista 70 vuotta. Peitsaran jutun 2. osa Aisti-ilmavalvonnasta ja Helsingin ilmapuolustuksesta 1941 Ilmavoimien killat kertovat toiminnoistaan Luonetjärven kentän 75-vuotishistoriakirja ”Luonetti 75 vuotta - Sotilasilmailua Keski-Suomen Taivaalla”. Ennakkotilauksen kirjasta nettisivuilla: ilmasotakoulunkilta.fi tai sähköpostitse: a href= /cdn-cgi/l/email-protection class= __cf_email__ data-cfemail= 94fef5e6f9fbbaf5f8f5fafffbd4f3f9f5fdf8baf7fbf9ba [email protected] /a Kirjan hinta on 40 euroa 2 Pilven Veikko 1/2014 PILVEN VEIKKO Ilmavoimien Kiltaliiton jäsenjulkaisu 4 5 6 7 11 13 16 18 1 / 2014 Päätoimittajalta Ilmavoimien komentajisto 1.4.2014 Ylennykset Ilmailua en jätä kenraali Purasen haastattelu Suomella on uskottava kyky puolustaa ilmatilaansa – Ilmavoimien komentaja Puranen Kybermaailman uhkaympäristö – eversti evp. Martti Lehto Ilmavoimat palkitsi ansioitunutta henkilöstöä – Ilmavoimien 96-vuotisjuhlat Aisti-ilmavalvonta ja Helsingin ilmapuolustus 1941 – 1945. Osa 2, Perttu Peitsara 30 Ilmavoimien Kiltaliitto ry – taustalla torjuntavoitto 70 vuotta sitten 32 Ilmavoimien Kiltaliitto, puheenjohtaja – Juha Suonperä KILLAT 33 Helikopterikilta 36 Kymenlaakson Ilmakilta 38 Ilmavoimien Viestikilta 41 Ilmasotakoulun Kilta 43 Lapin Lennoston Kilta 47 Satakunnan Lennoston Kilta 50 Lentovarikon Kilta 52 Karjalan Lennoston Kilta 55 56 58 60 61 62 64 66 67 68 Frisian Flag 2014 -harjoitus Siikakankaan kenttä Ruovedellä Kari Vertanen – Harrastuksena ilmailuaiheiset maalaukset Ilmavoimien Soittokunta Lentoreserviupseerikurssille haki yli 500 Kirja-arvostelut Vuoden 2013 myyntitykki JAS 39 SAAB GRIPEN E Toimitussihteeriltä kiltalaisille Pilven Veikko -lehti Ilmavoimien esityslennot 2014 Kannen kuva: Prikaatikenraali Kim Jäämeri, kenraalimajuri Lauri Puranen, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg, prikaatikenraali Kari Salmi ja eversti Petri Tolla juhlivat Ilmavoimien 96. vuosipäivää 7. maaliskuuta 2014. Kuva: Leena Tiainen. Taustakuva: Ilmavoimat/Joni Malkamäki 3 Päätoimittajalta Ilmavoimien vuosijuhlassa 7.3.2014 Tikkakoskella tapasin monia kiltalaisia, joita minulle esitteli Kiltaliiton lehden, Pilven Veikon, toimitussihteeri Leena Tiainen. Samalla oli tilaisuus vaihtaa joitakin ajatuksia Pilven Veikosta ja kuulla eri kiltojen odotuksista lehteä kohtaan. Uutena päätoimittajana olen erittäin avoin kaikille ajatuksille, jotka kohentavat tietoa ja lujittavat eri kiltojen yhteenkuuluvuutta lehden välityksellä. Itse päivätyöni lehdistön parissa tehneenä, mutta Ilmavoimia vain siviilimiehen näkökulmasta seuranneena toivonkin, että tarjoatte aktiivisesti lehden sisältöä monipuolistavia juttuja ja panette alulle yleistä keskustelua Ilmavoimien kiltajärjestöjen perinteisestä toiminnasta tai nostatte uusia ajatuksia niin toiminnan kuin myös lehden kehittämiseksi. Pilven Veikko jatkaa edelleen samalta pohjalta, minkä päätoimittaja Heikki Lahtela on luonut yhdessä taitosta vastanneen Jukka Nykäsen kanssa. Kiitos Teille ja koko lehden toimituskunnalle, tästä on meidän hyvä jatkaa, tutulla ja turvallisella toimituspolitiikalla. Niin Heikkiä kuin Jukkaa ei lasketa laakereilleen lepäämään, vaan he ovat lupautuneet toimimaan tukenamme edelleen, heidän kättensä jälki tulee näkymään lehden jutuissa ja kuvissa sekä lisäksi Heikki Kiltaliiton taloudenhoitajan ominaisuudessa 4 Pilven Veikko 1/2014 lehden taloudessa. Jotta lehtemme puolustaa paikkaansa kiltojen siteenä, se tarvitsee myös rahoitusta. Pyrkimys on peittää lehden kustannukset omalla tulorahoituksella eli mainosmyynnillä. Tämä tietää kaikkien yhteistä ponnistelua ilmoitusmyynnin hyväksi. Julkaisemme sitä varten Pilven Veikko -mediakortin käyttöönne. Sen verran muutosta lehden ilmeeseen saattanee tulla, kun jatkossa lehden taitto tehdään ulkopuolisin ammattilaisten voimin Qr-Mediassa ja lehden painaminen tapahtuu Jyväskylässä Kirjapaino Karissa. Lehden jakelu tapahtuu edelleen pääasiassa postin kautta. Pilven Veikon päätoimittajana haluan antaa yli 40 vuotta kestäneen toimittajaurani kokemukset käyttöönne lehden menestykseksi. Olen aloittanut toimittajana Warkauden Lehdessä 1964, Keskisuomalaiseen siirryin toimitussihteeriksi ja myöhemmin toimituksen suunnittelupäälliköksi 1971 ja Jyväskylän Maalaiskunnan Uutiset -lehden päätoimittajaksi 1989. Alkio-opistoon tiedotuslinjan vastaavan sijaisena ja tiedotusopin opettajana olin 1990 – 1992. Omistamani paikallislehti Wessmannin kustantajana ja päätoimittajana toimin vuodet 1996 – 2006, jolloin jäin eläkkeelle. Järjestölehtikokemusta minulle on kertynyt mm. Suomen Lionsliiton ”Leijona” -lehden toimitusneuvoston puheenjohtajana, kirjoittamista olen edelleen harrastanut mm. Heinäveden lehden kolumnistina ja muutamien muiden lehtien satunnaisena avustajana. – Ossi Kurki Kuva: Leena Tiainen Ilmavoimien komentajisto 1.4.2014 Ilmavoimien komentaja prikaatikenraali Kim Jäämeri Ilmavoimien Esikunnan Esikuntapäällikkö prikaatikenraali Kari Salmi Ilmavoimien henkilöstöpäällikkö Operaatiopäällikkö eversti Pasi Hakala eversti Sampo Eskelinen Huoltopäällikkö eversti Mikko Punnala Lapin Lennoston komentaja eversti Harri Leppälaakso Satakunnan Lennoston komentaja Karjalan Lennoston komentaja eversti Pauli Rantamäki eversti Ossi Sivén Ilmasotakoulun johtaja eversti Petri Tolla Lentosotakoulun johtaja eversti Jukka Ahlberg Ilmavoimien Materiaalilaitoksen johtaja insinöörieversti Juha Hakulinen 5 Ylennykset Jarmo Lindberg Puolustusvoimain komentajaksi Ilmavoimien entinen komentaja, nykyinen puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg (s. 1959) määrättiin puolustusvoimain komentajaksi 1.8.2014 lähtien. Lindberg on ensimmäinen sotilaslentäjätaustainen puolustusvoimain komentajana. Hän suoritti kadettikoulun vuonna 1982 ja siirtyi lentoupseeriksi Karjalan Lennostoon. Ilmavoimissa Lindberg on työskennellyt myös Satakunnan Lennostossa ja Ilmavoimien Esikunnassa lentokoulutuspäällikkönä, valmiuspäällikkönä ja operaatiopäällikkönä, Lapin Lennoston komentajana. Pääesikunnassa tehtävinä ovat olleet operaatio-osaston apulaisosastopäällikkö, valmiuspäällikkö. Lindberg ylennettiin kenraaliluutnantiksi vuonna 2011. Insinöörieversti Kari Renko Puolustusvoimien pääinsinööriksi kesäkuussa Tasavallan presidentti on nimittänyt insinöörieversti Kari Rengon Puolustusvoimien pääinsinöörin virkaan viiden vuoden määräajaksi 1. kesäkuuta 2014 lukien. Lisäksi tasavallan presidentti on määrännyt insinöörieversti Rengon sotavarustepäälliköksi määräajaksi 1. kesäkuuta - 31. joulukuuta 2014 ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajaksi 1.1.2015 lukien. Insinöörieversti Renko toimii tällä hetkellä osastopäällikkönä Ilmavoimien materiaalilaitoksella. Ilmavoimien ja koko puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä uudistuu ensi vuoden alussa, kun Ilmavoimien materiaalilaitos yhdistyy 1.1.2015 perustettavaan Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Logistiikkalaitoksen tehtävänä on tuottaa puolus6 Pilven Veikko 1/2014 Henkilöitä uusiin tehtäviin Ilmavoimien johdossa 1.6.2014 ã Ilmasotakoulun johtaja eversti Petri Tolla siirtyy Ilmavoimien Esikunnan esikuntapäälliköksi. Prikaatikenraali Kari Salmi siirtyy tuolloin reserviin. ã Ilmavoimien henkilöstöpäällikkö eversti Pasi Hakala siirtyy Ilmasotakoulun johtajaksi ã Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö eversti Mikko Kauppala siirtyy Ilmavoimien henkilöstöpäälliköksi. 1.7.2014 ã Lapin Lennoston komentaja eversti Harri Leppälaakso siirtyy reserviin ã Lentosotakoulun johtaja eversti Jukka Ahlberg siirtyy Lapin Lennoston komentajaksi ã Lentosotakoulun apulaisjohtaja everstiluutnantti Antti Koskela Lentosotakoulun johtajaksi tusvoimien yhteiset logistiikan palvelut sekä mahdollistaa osaltaan suorituskyvyn rakentaminen, ylläpito ja käyttö. Uusi Puolustusvoimien logistiikkalaitos toimii 39 paikkakunnalla ja sen palvelukseen siirtyy kaikkiaan noin 2 350 työntekijää. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen vuosibudjetti tulee olemaan noin 1, 2 miljardia euroa, ja se vastaa vuosittain puolustusvoimien materiaalihankoinnoista noin 500 miljoonan euron edestä. ”Ilmailua en jätä” totesi kenraali Puranen eläkeharrastuksistaan – Haikealta tämä tuntuu, kun puolustusvoimissa ei yli 30-vuotisen työurani jälkeen enää olekaan seuraavaa tehtävää, tuntui jopa kuin jäisi työttömäksi, pohti kuluvan vuoden maaliskuun lopussa reserviin siirtynyt Suomen Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Lauri Tapio Puranen. Haikeus ja jopa ikävä hiipii ajatuksiini, kun joutuu jättämään osaavan henkilöstön, tiiviisti yhteen sopeutuvan työyhteisön. Olen työurani aikana työskennellyt monissa eri tehtävissä pääasiassa Ilmavoimien, mutta myös Pääesikunnassa useissa eri tehtävissä ja aina olen pannut merkille, että tämä työ on ollut yhdessä tekemistä – tiimityötä parhaimmillaan. Ikävää Ilmavoimissa tehtyä työtä ja työyhteisöä kohtaan lievittänee kuitenkin eläkepäivien harrastukset, joista komentaja totesi: ”IImailua en jätä, ilmaan mieli tekee jatkos- sakin, se tulee olemaan edelleen tärkeimpänä harrastuksenani tenniksen, laskettelun ja hiihdon kanssa. Työrupeamani olen aikonutkin palkita ystävieni kanssa Heli-ski laskettelulomalla Kanadassa”. Maaliskuun alkupäivinä, kun tätä haastattelua tehtiin, Ilmavoimien komentaja kenraali Puranen oli edelleen kiireinen ja tiiviisti kiinni Puolustusvoimien uudistushankkeessa, mitä hän piti komentajakautensa keskeisimpänä tehtävänään. – Puolustusvoimauudistus on kokonaisuudessaan edennyt suunnitellusti niin uudelleenorganisoinnin kuin kehittämisohjelmassa mainittujen materiaalihankintojen osalta. Ilmavoimien suorituskyky on säilytetty ja jopa parantunutkin. Komentajan silmin katsottuna tehdyt toimenpiteet näyttävät erittäin hyvältä ja 2017, kun uudistusohjelma on saatu koko7 naisuudessaan vietyä loppuun, Ilmavoimat on organisaatioltaan pienempi, mutta suorituskykyisempi ja kompakti. Uudistuksen jälkeen Ilmavoimiemme rakenne on tämän kokoisille Ilmavoimille kompakti ja toimiva, totesi kenraali Puranen ja jatkoi, että uudistuksen lähtökohtana ollut vaatimus Ilmavoimien suorituskyvystä on saavutettu ja jatkossakin turvattu. Huoli henkilökunnasta Haasteena tässä uudistushankkeessa on ennen kaikkea suuri muutos Ilmavoimien henkilöstölle, koska Ilmavoimissakin lähes 600 henkilöä joutuu vaihtamaan paikkakuntaa. Puranen uskoo kuitenkin, että suurin osa henkilöstöstä ottaa vastaan työpaikan uudelta paikkakunnalta ja elämä uudella paikkakunnalla lähtee hyvin käyntiin. Ilmavoimien joukko-osastot ovat tehneet yhdessä alueensa kuntien kanssa työtä, jotta uudet asukkaat tuntisivat itsensä tervetulleeksi uuteen työja asuinpaikkaan. Toki osalle henkilöstöstämme muutto uudelle paikkakunnalle ei eri syiden vuoksi onnistu, tällöin vaihtoehtona on valitettavasti irtisanoutuminen, tähänkin on pyritty löytämään eri tukitoimia. Puolustusvoimissa ”rikkaan miehen elämä” on nyt valitettavasti ohi ja toiminta on sopeutettava niukentuviin rahahanoihin kuitenkin niin, että päätehtävä maamme suojeleminen sotilaalliselta hyökkäykseltä ei vaarannu. Sopeuttamistoimet ovat niille paikkakunnille, joista Puolustusvoimien toiminta vähenee tai lakkaa kokonaan kova isku ja henkilöstölle raskaita. Ilmavoimissa puolustushaarakoulutuksen keskittäminen Ilmasotakouluun Tikkakoskelle vie Lentosotakoulun Kauhavalta ja IImavoimien Teknillisen koulun Hallista, mutta Tikkakoskelle keskittämisessä nähdään tarpeellista synergiaetua ja taloudellisuutta. Samoin jatkossa on enää kaksi hävittäjälennostoa Karjalan Lennosto 8 Pilven Veikko 1/2014 ja Lapin lennosto sekä yksi kuljetus- ja ilmasodantutkimuslennosto Satakunnan Lennosto. – Vaikka hävittäjälennostojen määrä vähenee kahteen, niin uskon kahden laivueen, Kuopiossa ja Rovaniemellä, pystyvän selviytymään tehtävästään, ilmapuolustuksesta ja valvonnasta. Sijaintipaikkakuntien etuna on mm. lentokoulutukseen käytettävissä hyvä yhtenäinen ja laaja harjoitusalue. Puolustusvoimauudistuksen seurauksena Ilmavoimien lentotuntimäärät kyetään nostamaan vuoden 2010 tasolle. Harjoituslentotuntien määrähän kertoo yleensä Ilmavoimien tehokkuuden, koska ilmassa oleva kone vaatii koko maaorganisaationkin tehokkaan toiminnan, totesi kenraali Puranen muutosten onnistumisarvioinnissaan. Materiaali ajantasalle Henkilöstön organisoinnin ja toimintatapojen ajanmukaisuuden ohella Ilmavoimien suorituskyky perustuu ajanmukaisen materiaalin, kaluston olemassaoloon. – Ilmavalvontatutkakalusto vastaa tällä hetkellä melko hyvin tarvettamme; keskivalvontatutkia ollaan juuri uusimassa ja kaukovalvontatutkat ovat keski-iän päivityksessä. Samoin Hornet-kalusto on saanut ensimmäisen elinkaaripäivityksen MLU-1, jolla on parannettu koneen lähitaistelukykyä kypärätähtäimillä ja toinen vaihe MLU-2 on aloitettu. Siinnä parannetaan koneen tutkan suorituskykyä, omasuojajärjestelmää ja varustetaan kansainvälisesti yhteensopivalla tiedonsiirtojärjestelmällä. Koneisiin tehdään ”ilmasta maahan” -operointikyvyn mukainen varustelu, mikä on tarpeellinen ja keskeinen toiminto nykyisessä sodankäynnissä. Toisen vaiheen päivitettyjen Hornettien operatiivinen käyttöönotto on sitten LapinLennoston vastuutehtävänä. – Näillä toimenpiteillä on Hornettien suorituskykyä ja käyttöikää jatkettu aina 2025 – 2030 luvuille saakka. Ilmasta maahan operointikyky avaa myös Ilmavoimille kyvyn vaikuttaa vastustajan avainkohteisiin kauaskantoisilla JASSM-täsmäohjuksilla (n. 400 km), JSOW -liitopommeilla tai lyhyemmän kantaman JDAM-täsmäpommeilla. Lentopommien taistelukäyttö kiellettiin Suomelta Pariisin rauhansopimuksessa1947, mutta se on katsottu jo rauenneeksi pykäläksi, totesi kenraali Puranen. Ilmasta maahan kehittämisen myötä Ilmavoimien suorituskyky kriisin ennaltaehkäisyyn tehostuu. Kansainvälinen toiminta tukee kansallista puolustusta Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen toimintaan kuuluu perustehtäviin ja kehittää myös kansallista puolustuskykyämme. Samalla pääsemme näyttämään ulkopuolisille osaamistamme ja suorituskykyämme. Ilmavoimilla tästä hyvänä esimerkkinä on Karjalan Lennostossa Ilmavoimien henkilöstöstä ja varusmiehistä (nyt jo reservissä) koulutettu n. 260 hengen joukko, Hornetlaivue, mikä on läpäissyt Nato-vaatimusten mukaisen evaluoinnin ainoana Naton ulkopuolisena maana. Valmiusjoukkue on 60 vuorokauden valmiudessa käytettävissä mm. kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviiin. – Tämä oli meiltä hieno ponnistus ja merkittävä suoritus, mitä eivät kaikki Natomaatkaan läpäisseet, kehaisi kenraali Puranen ja jatkoi, että tässä me opitaan paljon ja oppi on suoraan siirrettävissä kansalliseen puolustukseemme mm. ajankohtaiseen rauhan- ja sodanajan taistelutukikohtasuunnitteluun. Maamme puolustaminen vaatii myös rahaa Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen vaatii myös rahaa. – Puolustusvoimille on perinteisesti budjettiin varattu 700 miljoonaa, mutta siitä on nyt säästönä leikattu 200 miljoonaa, mutta käytettävissä oleva 500 miljoonaa on liian vähän, sillä ei pystytä tekemään kaikkia lähiajan materiaalihankintoja, totesi kenraali Puranen ja jatkoi, että parhaillaan eduskunnassa kansanedustaja Kanervan johdolla selvitellään Puolustusvoimien lähivuosien lisärahoitustarvetta, mikä olisi 150 miljoonaa. Päätös määrärahasta pitäisi tehdä seuraavan hallitusohjelman laatimisen yhteydessä, jotta pystyisimme ylläpitämään uskottavan puolustuskykymme, emmekä näivettyisi. Lisärahoitus antaa myös mahdollisuuden tehdä eri aselajien suuret materiaalihankinnat lomittain, etteivät isot rahatarpeet kasautuisi samoille vuosille. Ilmavoimien lähiajan isompiin hankkeisiin kuten Vinka -alkeislentokoulutuskoneiden korvaushankintaan rahoitus on jo olemassa ja se sisältyy budjetissa olevaan 500 miljoonaan, Hornettien korvaushankinta on aikanaan erillinen päätös samoin sen rahoitus. Puolustusvoimien alkeislentokoulutuksen ja siviili-ilmailun vastaavan koulutuksen mahdollista synergiaetua selvitetään, mutta säästökohteeksi siitä ei juuri ole, arvelee kenraali Puranen, koska Ilmavoimien alkeislentokoulutusvaatimukset ovat siviili-ilmailun vastaavaa koulutusta tiukemmat mm. Ilmavoimat edellyttävät uudelta alkeiskoulukoneelta taitolentokelpoisuutta, mitä taas siviilipuolella ei vaadita. Puolustusbudjetin 200 miljoonan säästöleikkaus vei Ilmavoimilta tukikohtien varustamishankkeen odottelemaan parempia aikoja. Jos 150 miljoonan lisärahoitus hyväksytään, niin tukikohtien varustamishankkeet sisältyisivät tähän määrärahaan. Nämä ovat olleet isoja asioita puolustusvoimien uudistushankkeessa etenkin Ilmavoimien osalta. Osa uudistuksista on jo valmiina, mutta työ jatkuu jäljellä olevien hankkeiden parissa vielä vuoteen 2017 saakka. Tehtävinä ovat vielä mm. ilmavalvontajärjestelmän uudistus, missä kaukovalvontatutkiin tehdään elinkaaripäivitys ja Hornettien toisen elinkaa9 ripäivityksen saattaminen loppuun. – Kun nämä on tehty
Advertisement
MostRelated
View more
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x