of 24

Puheenjohtajan palsta

1 K 2 Sisältö Puheenjohtajan…
3 views24 pages
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Documenttranscript
1 K 2 Sisältö Puheenjohtajan palsta....................................................................................................................................... 3 Ilomantsi vuonna 2013 ...................................................................................................................................... 4 Amerikan kummi-täti......................................................................................................................................... 5 Kuolismaan väkeä ennen talvisotaa .................................................................................................................. 6 Vuoden 1964 tapahtumia ................................................................................................................................ 13 Vanhaa Karjalaa kiertämässä kesällä 2013 .................................................................................................... 16 Valokuvia Ilomantsista sodan ajalta ............................................................................................................... 20 3 Puheenjohtajan palsta Tuula Luomala Hyvät Kuolismaan Kettusten sukuseuran jäsenet! Aloitan palstani toivottamalla kaikille sukuseuralaisille Hyvää alkanutta vuotta ja mielenkiintoisia sekä innostavia hetkiä sukuseuran asioiden parissa. Olen miettinyt ”pääni puhki” vuoden 2014 ensimmäisen puheenjohtaja palstan sisällön aihetta, jottei siitä tulisi ihan tylsä tai mitään sanomaton. Tuntuu kuin kaamos olisi saanut otteen ja kaapannut minut ulkoavaruuteen ja käskenyt odottamaan auringon ilmestymistä talviselle taivaalle ja seuraamaan talven tuloa tänne Etelä-Suomeen. Totuuden nimissä täytyy sanoa, etten muista olisinko Suomen kelissä ennen kulkenut vielä jouluna pikkukengissä, pikkutakissa ja pää paljaana, lämpöä kun riitti plussan puolelle niin yöllä kuin päivällä eikä tarvinnut pelätä liukastumista. Facebookissa voisin peukuttaa eli tykätä tällaisesta talvesta. Nyt kuitenkin on tahti muuttunut kun valo ja pakkanen ovat selättäneet loskan ja kaamoksen. Selkeästi meiliala kirkastuu odottamaan jo seuraavia vuodenaikoja eli kevättä ja kesää. Seuramme nettisivuilla www.kuolismaankettuset.fi löytyy viime kesän sukukokouksen mietteitä ja päätöksiä tulevista tapahtumista, joihin palataan tarkemmin tuonnempana. Sukuseuramme jatkaa edelleen toimintaa vaikkakin hiukan yskien jäsenistön vanhetessa ja nuorempien jäsenten puuttuessa. Toivon, että kukin rohkeasti esittää toiveet sukuseuran toimintaan, kannustaa nuoria ja tulee kuntonsa mukaisesti sukuseuran tapahtumiin. Lopuksi muistutan seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeästä asiasta eli 10 euron suuruisen jäsen/kannatusmaksun maksamisesta, joka on per. talous ja kattaa kaudet aina vuoteen 2015 saakka. Maksuohje löytyy nettisivuilta www.kuolismaankettuset.fi tai kysymällä asiaa hallituksen jäseniltä. Aurinkoista talvea ja kevättä! 4 Ilomantsi vuonna 2013 Ensio Kettunen Menneen vuoden keskilämpötila +3,6 oC oli Ilomantsissa kahdeksanneksi lämpimin viimeisen 100 vuoden aikana. Sinä aikana keskilämpötila oli +2,26 oC. Vuosien 1908 – 1960 Ilomantsin keskilämpötila oli +2,1 oC ja vuosien 1961 – 2013 välisenä aikana 2,4 oC. Lämpötila on noussut siten 0,3 oC puolivuosisadan aikana. Viime vuotta lämpimämpiä ovat olleet vuodet; 1938 (+4,8 oC), 1949 (+4 oC), 1972 (+3,7 oC), 1974 (+3,9 oC), 1989 (+4 oC), 2000 (+3,9 oC) ja 2005 (+4,1 oC). Globaalissa mittakaavassa vuosi oli viidenneksi lämpimin vuosi mittausjakson aikana. Mennyt vuosi oli lämpötilojen suhteen normaalin vaihtelun rajoissa, olihan kysymyksessä auringonpilkkujakson maksimivuosi. Auringonpilkkuja oli viime vuonna puolivuosisadan ajanjaksolla vuoden 1989 jälkeen toiseksi eniten. Maailmanlaajuisesti lämpötilan nousu on kuitenkin merkki ilmaston lämpenemisestä. Kevät oli kylmä ja luminen. Kesällä saimme nauttia lukuisista hellepäivistä. Syksy oli sateinen ja lämmin. Ensilumi satoi maahan 18. lokakuuta, joka on tilastojeni mukaan ihan normaali ajankohta. Saimme kokea menneen syksyn aikana useita myrskypäiviä. Oskari, Eino ja Seija nimiset myrskyt olivat niistä pahimpia. Kesän marjasato oli keskikertaista parempi. Pakastimet ovat täynnä mustikkaa, lakkaa ja puolukkaa. Ilomantsista ei jäänyt mieleen vuoden kierrossa merkittäviä tapahtumia. Ehkä päällimmäisenä oli syyskuinen ylätien pommikohu. Ilonetin valokuituverkko puhutti monia ihmisiä. Kuituverkkoon liittyminen maksoi vain 100 euroa. Ilomantsin väestötilanne oli vuoden lopussa n. 5 630 asukasta. 5 Amerikan kummi-täti Tuula Luomala Onko seuraava juttu Fiktiota vai faktaa? Lukija saa päättää. Muistan, kun lapsuudessani aikuiset puhuivat ruokapöydässä Amerikan tädistä. Ruokapöytä ei notkunut herkkuja, vaan arkisin syötiin kuorineen keitettyjä perunoita ja jauhokastiketta. Sunnuntaiaamuisin saatiin lautasellinen riisivelliä voisilmän kanssa ja miten hyvältä se maistuikaan. Elämä oli mallillaan, sunnuntai ja vatsa täynnä. Eräänä syksynä, kun olin jo täyttänyt yhdeksän vuotta nimelläni tuli paketti Amerikasta. Koko kuusilapsinen perhe tuijotti pakettia ja sen kulunutta päällyspaperia samalla kuvitellen sisällä olevan jotain Amerikan syötävää lisättäväksi ruokapöytään. Minä sain ensin lukea paketin päälle kirjoitetun tekstin ja sitten avata paketin. Muistan vieläkin kuinka pala kurkussa ja sydän pamppaillen otin käsiini kauniin kirjeen, jota kukaan ei osannut lukea tai ymmärtänyt, koska se oli kirjoitettu englanniksi. Käsiala oli kaunista koukeroista ja muistutti äidin kutomia kuviollisia kirjoneuleita. Lumoutuneena katselin kirjettä ymmärtämättä tekstistä mitään. Mutta tuo musteella kirjoitettu korukirjaiminen kirje oli taidetta, josta syttyi minulle kipinä taiteeseen. Mitään todella niin kaunista ja hienoa vaaleanpunaista kirjekuorta ja paperia en ollut ennen nähnyt. Rakastan kaikkea kaunista ja näin jälkeenpäin olen tajunnut, että tuo hetki on ollut minulle tiennäyttäjänä ystävystyä taiteen pariin. Jonkun mielestä sehän oli vain paperinpala, mutta ei minulle. Paketin sisältönä ollut vaaleanpunainen nalle on sittemmin leikitty loppuun ja kadonnut maailmalle. Ensin siltä irtosi ruskeat lasisilmät ja sitten sisuksena oleva sahajauho levisi ”taiteellisesti” ympäri lattiaa. Paikallisen kansakoulunopettajan tekemän kirjeen käännöksen mukaan paketin lähettäjänä oli hyväntekeväisyysjärjestö ja lähettäjäksi oli merkitty Amerikan kummi-täti. Ruokapöydän antimet ovat ajan mittaan muuttuneet, mutta Amerikan kummi-täti on aina läsnä, kun näen jossain vaaleanpunaisen nallen. Samalla muistan olla kiitollinen pienistäkin asioista ja olla jonkinlainen kummi-täti kaikkia ihmisiä kohtaan rotuun, uskontoon tai ihonväriin katsomatta. Ehkä näen ensi viikolla jollakin TV-kanavalla amerikkalaisen vanhan filmin, jossa Rock Hudson suutelee kädelle vaaleanpunaista lierihattuista kummi-tätiäni, jolla on kainalossa lahjaksi saamani vaaleanpunainen nalle. 6 Kuolismaan väkeä ennen talvisotaa Ensio Kettunen Kuolismaasta kertova sarja on päätepisteessä. Tässä viimeisessä osassa kerrataan Kuolismaasta aiemmin kerrottuja tapahtumia, infrastruktuuria ja kylän asujaimistoa. Infrastruktuuri ja asujaimisto ajoittuvat kesään 1938. Kuolismaan pääkylässä oli silloin n. 30 asuttua taloa, asukkaita 200 henkeä ja lähikylät mukaan lukien 353 henkeä. Lähdemme tässä kertomuksessa tutustuman kylään Ilomantsin puolelta kylää. Ilomantsista itään päin, Kuolismaan ja Liusvaaran saloille oli hevostie syntynyt aikojen kuluessa. Tie väisteli matkallaan vaarojen harjanteita ja suorämeitä, pistäytyen välillä pienten lampien rannoilla. Matkan varrella tie kulki Kuuksenvaaran, Oinassalmen, Möhkön, Lutikkavaaran ja Miikulanvaaran kylien kautta, katkesi useaan otteeseen jokivarsiin, joista yli päästiin koplukoilla ja losseilla. Sivistyksen ja tekniikan kehittymisen myötä 1900-luvun alussa tietä alettiin parantaa valtion rahoituksella. Salokylien metsät ja kylien asukkaat saatiin näin palvelemaan paremmin puuteollisuutta. Teiden parantamisen yhteydessä alettiin tehdä lossien tilalle siltoja. Luovenjoelle valmistui silta v. 1933, Kuolismaahan v.1919-29 ja Oinassalmelle v. 1939. Möhköstä Kuolismaan kylään maantie valmistui vuonna 1906. Kuolismaasta Liusvaaraan jatkettiin tietä siten, että se valmistui autolla ajettavaan kuntoon vuonna 1919. Ennen maantien valmistumista nämä kylät olivat Ilomantsin takamaita. Tien valmistuminen alkoi näkyä kylien elämässä. Kuolismaassa aloitti supistettu kansakoulu vuokratiloissa v. 1909 ja Kettulanvaaran rinteeseen rakennettiin seuraavan vuoden aikana kansakoulu. Kylässä toimi kaksi kauppaa; Jussi Hoskosen ja Ivan Timoskaisen kaupat. Humu Jussin kauppa sijaitsi Koitajoen rantatöyräällä, Kettulanvaaralle nousevan tien varressa. Lahen Iivanan kauppa sijaitsi Osipanlahden rannalla, lähellä Punaisen Ristin sairasmajaa. Lahen Iivanan nimi juontuu Kyläjärven Osipanlahdesta. Molemmat kauppiaat kilpailivat asiakkaista. Eräs asiakas oli ostoksilla humu Jussin kaupalla, kehuen Iivanan myyvän jauhoja halvemmalla. Jussi vastasi asiakkaalle ”jos Iivana antaa jauhosäkin viitosella, niin minä annan viitosen säkin mukana ”. Kuolismaan saloilla oli useita metsäkämppiä, joihin molemmat kauppiaat välittivät kauppatavaraa. Kilpailu piti näin kauppatavaran hinnat metsien miehille kohtuullisina. Jussi Hoskosen kaupan portailla kylän naisia Ivan oli tuohon aikaan yleinen nimi ortodoksien keskuudessa. Rajaseudulla asui kymmeniä Ivan nimisiä miehiä. Jotta ihmiset pystyivät erottamaan, kenestä Iivanasta oli kyse, heitä alettiin kutsua liikanimillä. Ivan Timoskaisia oli 1930luvulla Kuolismaan alueella ainakin kolme miestä. Oli lahen Iivanaa, parta Iivanaa ja koijan Iivanaa. kauppias Lahen Ivan Timoskaisen kaupan edessä Mutta palataan ajassa 1930-luvun loppuun ja Kuolismaan kylään. Maantie kiemurteli saloseudun korpimetsissä saavuttaen Koitajoen petäjää kasvavan kangasmetsän reunassa. Koitajoen yli oli valmistunut uusi, valkoiseksi maalattu silta. Sillan kupeessa, Kuolismaan kylävaaran alla on pieni huonokuntoinen hylätty mökki. Se on vanha lossarin mökki, jossa asui 1930-luvun alussa Jermias Hattusen perhe. Koijanvarsi nimisen tilan pinta-ala on kaksi hehtaaria. Ennen Kuolismaan sillan valmistumista joen yli mentiin lossilla, jota hoitivat Jermias Hattunen ja Heikki Kettunen. Jermein taloa kutsuttiin kylällä ”Kuolismaan Ho- 7 viksi”. Jeremias asui siinä 1930-luvulla vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa. Mökissä ei ollut hellaa, ainoastaan kivikasa nuotionpaikkana. Siinä tehtiin ruoat ja lämmitettiin hataraa mökkiä. Talvella mökin lämpötila laski useita asteita pakkasen puolelle. Mökki oli saanut purkutuomion, mutta Jeremiaan perhe asui siinä kielloista huolimatta. Mökin takaa kääntyy tienhaara oikealle, Kuolismaan mäelle. Tien oikealla puolella, lähellä lossarin mökkiä, on toinen harmaantunut mökki. Mökissä asui Ivan Timoskainen vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Iivanaa kutsuttiin Koijan Iivanaksi, koska hän asui Koitajoen varressa. Eräänä kesänä Ivan ja Jermei kuolivat saman päivä aikana. Heiltä jäi kahdeksan orpoa. Lossimieheksi jäi Heikki Kettunen, mutta lossarin hommat loppuivat sillan valmistuessa. Eila, Eino ja Esko Potkonen Kuolismaassa Tienristiltä suoraan edessä, mäen rinteessä on suuri koulutalo. Koulu valmistui syksyllä 1910. Koulunkäynti aloitettiin kuitenkin Jussi Kettusen talossa jo vuonna 1909. Kuolismaan koulussa toimi opettajina Olga Klementjew (myöhemmin Savimaa), Hanna Kettunen, Pekka Siimestö, Mari Riikonen, M. Ikonen, A. Ronkainen ja Johannes Pirttilahti. Pirttilahti toimi lähes 20 vuotta Kuolismaan opettajana. Pirttilahti oli hyvä opettaja, joka veti erilaisia kerhoja kylällä, innostaen nuoria työntekoon ja opiskeluun. Hän oli suojeluskuntaaatteen kannattaja. Johanneksella oli vanha Fordmerkkinen auto, jota hän ajoi harvoin. Kerrottiin, että hänen ajotaidossa ei ollut kehumista. Muutamat ajoreissut olivat aikojen saatossa keskeytyneet tienpenkkaan. Kuolismaan silta Jatkamme matkaa kohti Kuolismaan vaaraa. Vajaan sadan metrin päässä Kuolismaantieltä, tien oikealla puolella on Jussi Hoskosen kauppa. Jussin kaupasta mäkeä ylöspäin, tien vasemmalla puolella on pieni mökki. Siinä asuu kylän suutari Ville Muikun perhe. Ville ja hänen vaimonsa ovat pienikokoisia ja rehtejä kylän asukkaita. Saavumme mäen päälle, jossa tien vasemmalla puolella on Feudor Potkosen talo. Feudorin vaimon Helmin kotitalo on Kettulanvaaralla. Potkosten talon vastakkaisella puolella tietä asuu Helmin veljen perhe, Otto ja Aleksandra Kettunen sekä lapset Usko, Väinö, Aino ja Toivo. Feudor oli muuttanut Kuolismaahan Vuottoniemeltä. Hän toimi myöhemmin taksinkuljettajana Ilomantsissa. Feudorin talosta eteenpäin mentäessä saavumme Jehki Potkosen talon kohdalle. Jefim Potkonen on naimisissa Helmin sisaren, Hannan Kettusen kanssa. Kaikki Kettusen sisarukset ovat syntyneet Kettulanvaaran tilalla, Juho ja Maria Kettusen perheeseen. Feudor ja Jefim Potkoset ovat kotoisin Vuottoniemeltä. Kuolismaan Otto Kettunen Koitajoella 1920-luvulla Koulun tienhaarasta oikealle mäen päälle nouseva tie vie meidät Kuolismaan Kettusten kantatilalle. Tilan nimi oli 1700-luvulla Matinvaara, Matts Kettuin mukaan nimettynä. Nyt tila tunnetaan Kettulanvaaran tilana. Siinä asuu Juho ja Maria Kettunen. Talo on kaksiosainen, vanhaa puolta he pitävät majatalona. Juhoa kutsutaan kunnan Jussiksi, koska hän toimii kunnan luottamustoimissa. Jussi kiertelee aika-ajoin Itäkylissä tutustumassa kylien ihmisten asuinoloihin. Jussi oli ollut aiemmin naimisissa Liisa Ruokolaisen 8 kanssa, mutta Liisan kuoleman jälkeen hän avioitui Maria Hiltusen kanssa. Isoukkini Juho Kettunen asui Matinvaaran tilan päärakennuksen vanhalla puolella aina kuolemaansa saakka. Ukkini Pekka Kettunen syntyi ja asui talossa veljensä Jussin perheen kanssa avioitumiseensa saakka. Kun ukkini muutti Kiukunniemelle vuonna 1909, kunnan Jussi vuokrasi pirtin Kuolismaan koulun käyttöön lukuvuodeksi 1909 – 1910. Kuolismaan maantien valmistumisen jälkeen alettiin etsiä sopivia taloja majataloiksi. Möhkössä majatalonpitäjänä toimi Möhkön tehdas. Lutikkalinnasta oli varattu kaksi huonetta matkustavia varten. Ukkini Pekka Kettusen muutettua pois Matinvaaralta vuonna 1909 ja väliaikaisen kansakoulun siirtyessä uuteen koulutaloon vuonna 1910, Matinvaaran Jussi Kettunen sai luvan majatalon pitämiseen (kuvan vasemmassa päädyssä). Hän jatkoi majatalon pitoa aina talvisotaan saakka. Majatalossa yöpyivät kylään tulleet vieraat, viimeisinä Er.P. 11 esikunta syksyllä 1939. Erosen perheen talo. Jatkamme tietä notkoon, josta tie alkaa nousta Huotarinvaaran laelle. Ohvana Hattusen ja Feudor Martiskaisen talot Huotarinvaara on lähes yhtä korkea, kuin Kettulanvaara. Ensimmäiset talot ovat Prokopi ja Herman Hattusten. Seuraavaksi saavumme Aleksanteri ja Ohvanan Hattusten, sekä Feudor Maksimaisen talon luokse. Niiden takaa näkyy Lauri Hattusen suuri ajan harmaannuttama talo Huotarinvaaran päällä. Lauri Hattusen tilan nimi oli Tasankovaara ja nimi juontunee tasaisista, lähes kivettömistä pelloista. Kuolismaan majatalo Matinvaran tilalla Lauri Hattusen talo Kuolismaassa Jussi Kettusen perhe Matinvaaralla Seuraavaksi siirrymme katsomaan Huotarinvaaran tiloja. Huotarinvaaralla sijaitsi Kuolismaan kylän ns. pääkylä. Sinne johtaa tie kansakoulun risteyksestä vasemmalle kääntyvää tietä. Kuljemme koulun risteyksestä n. 100 metriä alaspäin laskeutuvaa tietä. Vasemmalle puolelle jää Väinö Ipa Potkosen ja Ivan Hattusten talot ovat reunimmaisina Huotarinvaaran rinteellä. Huotarinvaaran alla, lähellä Kuolismaan tsasounaa ja kalmistoa löytyy kolme tilaa. Alfred Hurskainen asui Kuolismaan kylävaaralla Jättölä nimisellä tilalla, lähellä tsasounaa. Hän toimi Gutzeitin metsänvartijana Kuolismaassa. Nyt Alfred ja Elin Kettunen ovat muuttaneet asumaan Ala-Vieksijärven rannalle, Lokanlahteen. Gutzeitin talon naapureina asustavat Mikko ja Pelagea Salomaa Parturila nimisellä tilalla sekä Josva ja Hilma Kettunen Mäntyniemi tilalla. Hurskaisia asuu järven takana Mikitanvaarassa, lähellä Kuolismaan Sairasmajaa. 9 Kiukunniemellä Väinö Timoskainen ja Oiva Kettunen Josua Erosen talo Lehmivaarassa Mikko Salomaan talo Kuolismaassa Hannes Hurskaisen talo Kuolismaassa Pääkylästä siirrymme Kivisillan kautta takaisin Kuolismaan ja Liusvaaran tielle. Saavuttuamme Kuolismaan tielle käännymme Liusvaaran suuntaan. Tien vasemmalla puolella, Osipanlahden rannan tuntumassa on Ivan Timoskaisen eli Lahen Iivanan kauppa. Kauempana Itkajärven rannalla asuvat Topi Potkosen ja Pekka Kettusen perheet. Topi Potkosen talo on Itkajärven länsirannalla lähellä Vuottoniemen tietä. Pekka Ja Alma Kettusen talo on Itkajärven itäpuolella tiettömän taipaleen takana. Hiukan kauempana Vuottoniemelle johtavan kärrytien varressa, Lehmivaarassa on kolme taloa, joissa asuvat Antti, Josua ja Mikko Erosen perheet. Antti toimi aiemmin metsänvartijana. Antin vaimona on Kaisa Kettunen. Iivanan kaupasta Liusvaaran suuntaan seuraavana on SPR:n Sairasmaja tien oikealla puolella. Sairasmaja sijaitsee Kuolismaan Kotijärven rannassa. Sairasmajaa alettiin rakentaa vuonna 1925 ja se valmistui syksyllä 1926. Sairasmajan hoitajana toimi terveyssisar, jonka tehtäviin kuului kylien sairaustapausten ensihoito. Terveydenhoitaja kävi taloissa ja savottakämpillä päivystyksen ohessa katsomassa synnyttäviä äitejä, tapaturmapotilaita ja sai
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x