of 4

Pysyvästi edullinen kesäkauppa!

TORSTAINA 17.7.2014 ã Numero 14/2014 Tuli teki hyvää työtä Kätkävaarassa M etsäpalo päästettiin viime torstaina…
5 views4 pages
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Documenttranscript
TORSTAINA 17.7.2014 ã Numero 14/2014 Tuli teki hyvää työtä Kätkävaarassa M etsäpalo päästettiin viime torstaina valloilleen Kätkävaarassa. Kyseessä oli kuitenkin hallittu kulotus, jonka palomestarina toimi Metsähallituksen kulotuksen ekspertti Unto Karttunen, jolla on rautainen kokemus tulisen rengin käsittelemisestä. NatNet Life+ -hankkeen tiedottaja Eerika Tapio kertoi tuoreeltaan, että kulotus sujui kuivasta ja helteisestä säästä huolimatta ongelmitta. - Palo eteni toivotusti, eikä tuli karannut vääriin paikkoihin. Kulotuksella pyritään ylläpitämään uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien elinympäristöjä ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta, Tapio kertoi. Kätkävaarassa NatNet Life+ -hankkeen turvin kulotettiin 13 hehtaaria; kohde on suojellulla METSO-suojelualueella, kulotusalueesta noin neljännes on pystymetsää. Homman hoiti Metsähallitus. Kulotusalue on osa hankkeen aiemmin kesällä toteuttamaa uutta 2 kilometrin luontopolkua, jonka varrella on monipuolisia, metsäisiä elinympäristöjä ja ennallistamiskohteita. Jos joku suhtautuu kriittisesti kulotukseen, kannattaa muistaa, että metsäpalot ovat aina olleet tärkeä osa luonnontilaisen metsän kiertokulkua. - Uhanalaisluokituksen mukaan metsäpaloalueita elinympäristönään käyttäviä silmälläpidettäviä ja uhanalaisia lajeja on noin 120. Näistä valtaosa on selkärangattomia, myös lukuisat hyönteis-, kasvi- ja sienilajit hyötyvät kuloista. Eri lajit hyödyntävät eri osia palon synnyttämistä uusista elinympäristöistä. Lajit löytävät paloalueelle nopeasti. Kätkävaaran kulotusalueen poikki kulkevan luontopolun avulla kaikki kuntalaiset ja muutkin pääsevät seuraamaan, miten kulotusalueen eliöstö lähtee nopeasti kehittymään, Eerika Tapio viestittää. Kulotuksesta hyötyviä lajeja ovat muiden muassa salokääpä, palosirkka, korvasieni ja hehkumalja- kas. Koska viime vuosikymmeninä metsäpalojen torjunta on suuresti kehittynyt ja nopeutunut, luontaisia metsäpaloja (aivan pieniä lukuun ottamatta) pääsee kehittymään harvoin. Tämänkin vuoksi ihmisen toteuttamia kulotuksia tarvitaan. Ne hoituvat turvallisesti ja hallitusti hyvän suunnittelun ja ammattitaidon avulla. Kätkävaaran luontopolku kutsuu nyt vaeltajaa ja retkeilijää maisemiinsa ja elämysten äärelle. Luontopolulla voi vaeltaa yhtä hyvin kesällä kuin syksyllä. Jo loppukeväästä se on kutsuva linnunlauluineen ja muuttolintuineen. Tervemenoa ihan perhekunnittain! ❅ ✎ (JJ) Keskustan Peräpohjolan piirin KESÄJUHLA Tervolan Nuorisoseuralla su 27.7. klo 14 alkaen * Juhlapuhujana Mauri Pekkarinen * Läsnä myös Lapin piirin kansanedustajat Markus Lohi, Eeva-Maria Maijala ja Simo Rundgren * Ohjelmassa myös ansiomerkkien jako sekä leikkimielisiä kilpailuja. * Tervolan kunnallisjärjestö tarjoaa täytekakkukahvit * Juhlan aikana toimii Nuorisoseuran buffetti, josta voi ostaa pientä suolaista ja makeaa * Klo 17 alkaa kesäteatteriesitys Virtapiiri (lippu 10 €) Metsän kulotus on ammattilaisen hommaa. Tuli on tunnetusti hyvä renki mutta huono isäntä. Kuva: Eerika Tapio. Tuli muovaa maisemaa ja jälki on monesti taiteellistakin. Lopulta luonto palautuu entistä ehompana. Kuva: Eerika Tapio. n e n i l l u d e i t s ä v y Pys ! a p p u a kesäk Lämpimästi tervetuloa! Omistajalle parhaat hyödyt Snellman grillimarinoidut Fazer Imatra PORSAAN FILEEPIHVIT RIISIPIIRAKAT 4 kpl 480 g (10,31 kg) 4 95 pkt Atria Perhetilan BROILERIN OHUTLEIKKEET 480-600 g (15,60-12,48 kg) 7 49 rasia Kurjentie 1, 95300 Tervola 044-788 4965 ark. 7-21, la 7-18, su 12-18 6 kpl 420 g (5,69 kg) 2 39 pkt Lapin Kulta OLUT 0,33 l 18-pack (3,00 l) sis. pantit Hinta voimassa 2.4. alk. 20 52 pack Tilauspalvelu 2 17.7.2014 Messut saavat ihmiset liikkeelle M aaseudulta Käsin -messut ovat tapahtumien suhteen eittämätön Tervolan kesän huipennus. Messut ovat verraten hyvin pysyneet toteutusidealtaan kohta 20 vuotta jatkuneen perinteen mukaisena; tarkoitus on ollut tuoda esiin Tervolan maaseudun omaleimaista osaamista, täällä valmistettuja ja tuotettuja tuotteita sekä koota ihmisiä pitäjän rajojen ulkopuoltakin nauttimaan sadonkorjuun aikaan tarjolle saaduista antimista ja tuttujen sekä tuntemattomien tapaamisesta. Viime vuonna messuilla kävi 11 000 ihmistä, mikä on pyöreästi kolme kertaa Tervolan kunnan väkimäärä. Näytteilleasettajia messualueelle, ammattiopisto Lappian Louen toimipaikkaan ja sen laajaan pihapiiriin tuli toista sataa. Käytännössä kaikki esittelytoimintaan soveltuvat tilat olivat käytössä. Tilanne on hyvin pitkälle samankaltainen nytkin. Monet tuotteitaan ja palveluitaan esittelevistä yrityksistä varasivat paikkansa viimekertaisella messureissullaan. Siinä järjestäjät saivat tuoreeltaan vankkaa palautetta messujen kantavalta voimalta eli messuideaan uskovalta yritys- ja järjestöväeltä. Tehtyjen selvitysten mukaan ihmisiä vetää Maaseudulta käsin -messujen äärelle juuri aito, juureva maaseutufiilis , joka etenkin monilta kaupunkilaisilta on jo alkanut kadota kiihkeän elämänrytmin puristuksessa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että maaseutu olisi uinaileva, eristynyt maanosa. Kyllä täälläkin elämä sykkii kiivaana, mutta siihen yhdistyvät vahva mullan tuoksu, aikaansa seuraava tekniikka ja tehokkaat tuottavuustavoitteet. Messut eivät elä ilman vetovoimaa. Sitä tarjoavat muiden muassa valovoimaiset esiintyjät, joista tällä kertaa tapaamme Kemistä lähtöisin olevan laulaja-imitaattori Jope Ruonansuun ja suurilla lavoilla mainetta niittäneen Krista Siegfriedsin. Lisäksi kehiin astuvat trubaduuri Jarmo Kantola ja No Swaps -yhtye. Messujen uutuuksina ensi kuun lopulla pidettävillä messuilla ovat muiden muassa lähiruokatori ja Piippolan vaarin kotieläimet. Jokaiselle jotakin on siis luvassa. Hyvä sää on niin ikään tilauksessa. Juhani Jaakkola SEURAKUNTA TIEDOTTAA Kotiseutumuseo liian arvokas unohdettavaksi P aakkolaan pystytetty Tervolan kotiseutumuseo on rakennuskannaltaan ja esineistöltään yksi maakuntamme laajimpia. Rakennuksia noin neljän hehtaarin alueella on kolmisenkymmentä ja niissä esineitä noin 3000. Kotiseutumuseon rakennusten kunnosta on keskusteltu vuosia ja ajoittain rakennuksia on korjattu muiden muassa kattomateriaaleja vaihtamalla ja pahimpia vaurioita parsimalla. Muutaman tuhannen euron vuosittaisilla avustuksilla museon rappeutumista on voitu vain vähän hidastaa – rakennusten pelastamisesta puhumattakaan. Tervolan Pitäjäseuran puheenjohtaja ja kunnan sivistyslautakunnan jäsen Olavi Niemi onkin perustellusti huolissaan kotiseutumuseon tulevaisuudesta. - Valtavat työpanokset ja vapaaehtoisten ponnistelut museon hyväksi viime vuosikymmenten ajalta uhkaavat mennä hukkaan, kun Peräpohjolan ankarien sääolojen armoilla oleva kulttuuriperintö rappeutuu kunnostus- ja remontointivarojen puutteessa. Saimme maakuntamuseolta helpotusta, jotta rakennusten kattopinnoitteita voitaisiin kattaa kattohuovalla kosteusvaurioiden pysäyttämiseksi, mutta avustussumma on niin pieni, että voimme tänä kesänä korjata vain yhden katon, Niemi harmittelee. Hänen pikainen arvionsa on, että rahaa tarvittaisiin hyvinkin 50 000 – 60 000 euroa, jotta huonokuntoiset kattorakenteet saataisiin koko alueelta vedenpitävään kuntoon. Kun kevään sulamisvedet ja saderyöpyt pääsevät kattojen läpi, tuhot pääsevät valloilleen. Niemen mukaan rahapulan lisäksi puute on myös vapaaehtoisista talkoolaisista; nykyään ihmisiä on vaikea saada mukaan tällaisiin kunnostustalkoisiin. Jos rahaa saataisiin tarpeeksi, voitaisiin töihin osoittaa muutama ammattilainen. - Näin rakentamisen hiljaisina aikoina tällaiset hankkeet ovat enemmän kuin perusteltuja. Näillä saataisiin myös kylien elämään virkistystä. Olemme yhdistyksemme puitteissa kääntäneet kiven jos toisenkin rahoitusapua etsiessämme. Viimeksi olemme kääntyneet Peräpohjolan Kehitys ry:n puoleen, josko sen avulla saisimme apua hätäämme, Olavi Niemi kertoo. Niemi uskoo museon vetovoimaan. Kunnostetut rakennukset mahdollistaisivat rakennuskokonaisuuden entistä monipuolisemman ja vilkkaamman käytön – myös turistimäärät kasvaisivat. Viime vuonna Tervolan kotiseutumuseoon tutustui runsaat 500 turistia yli kymmenestä maasta. Rakennusten ehostuksella ja museon markkinoinnilla kävijämäärän voisi moninkertaistaa. Tänä kesänä museosta kiinnostuneita turisteja ja muita matkaajia opastaa historianopiskelija Juho Paakkolan kyläkoulu rakennettiin 108 vuotta sitten. Koulu siirrettiin Taivalkosken voimalaitoksen vesimassojen tieltä nykyiselle paikalleen liki 40 vuotta sitten. Salmi. Viidettä vuotta Oulun yliopistossa puurtava Salmi on samaa mieltä Niemen kanssa kotiseutumuseon kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. - Entisaikojen elämän monivivahteiset piirteet ovat kotiseutumuseon rakennuksissa havainnollisesti esillä. Rakennusten runsaus ja niiden moninaiset käyttötarkoitukset, rakennustavat ja yksityiskohdat sekä esineiden valmistuksessa havaittava kekseliäisyys puhuttelevat. Perinteen säilytys on arvokasta kulttuurihistoriallista toimintaa. Arvokkaimmat kohteet täällä ovat Alakuirin pihapiiri rakennuksineen ja Paakkolan kyläkoulu, Juho Salmi muistuttaa. Salmi opastaa turisteja ja kartoittaa esineistöä. Kesäkuun puolivälissä museolle harjoittelemaan tullut Salmi tarttui alkuviikkoina myös harjaan, koska museon esineistön päälle oli kertynyt talven ja kevään aikana paksu pölypeitto. Ter volan kotiseutumuseon huolestuttavasti heikentyneeseen kuntoon kiinnitti loppukeväästä huomiota myös Tornionlaakson maakuntamuseon vt. museonjohtaja Minna Heljala. Pohjolan Sanomille antamassaan haastattelussa Heljala toteaa, että Tervolan kotiseutumuseon heikko tila on Länsi-Lapissa suurin huolenaihe museopuolen saralla. - Se tarvitsisi isoa rahaa ja panostusta. Siellä on 30 rakennusta, joiden kaikkien perustukset, katot ja alahirret kaipaavat kunnostusta. Olisi tärkeää, ettei valtava määrä talkootyötä mene hukkaan, Heljala muistuttaa. (JJ) www.tervolanseurakunta.fi JUMALANPALVELUKSET: Su 20.7. Sanajumalanpalvelus Vanhassa kirkossa klo 10, johtaa Ville Kettunen, kanttori Amanda Hakoköngäs.. Kolehti Diakonisen perhetyön kehittämiseen seurakunnissa Kirkkopalvelujen kautta. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit Ison kirkon sakastissa. Su 27.7. Messu Vanhassa kirkossa klo 10, johtaa Kari Pöykkö, kanttori Amanda Hakoköngäs. Kolehti Opiskelijoiden ja koululaisten parissa tehtävään työhön Suomen Evankelisluterilaisen Opiskelija -ja Koululaislähetyksen kautta järjestön 50-vuotis juhlavuotena. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit Ison kirkon sakastissa. VIIKKOTOIMINTA: Ke 15.7. Sairaalahartaus klo 14. Iltasoitto Ison kirkon kellotapulista klo 18.45. Kesäillan hartaus Vanhassa kirkossa klo 19. To 17.7. Hartaus Kotikullerossa klo 10.30 ja Pihakullerossa klo 11.15. Ke 23.7. Sairaalahartaus klo 14. Iltasoitto Ison kirkon kellotapulista klo 18.45. Kesäillan hartaus Vanhassa kirkossa klo 19. Ke 30.7. Sairaalahartaus klo 14. Iltasoitto Ison kirkon kellotapulista klo 18.45. Kesäillan hartaus Vanhassa kirkossa klo 19. To 31.7. Hartaus Kotikullerossa klo 10.30 ja Pihakullerossa klo 11.15. LÄHETYSTYÖ: Lähetyksen Kirppis (Keskustie 92) auki 4.-18.8. klo 10 – 15. Pöydän/ tangon vuokraushinta 10Ð /viikko, varaukset Arja, p. 050 437 0011. TYÖNTEKIJÖIDEN LOMAT: kirkkoherra Heikki Holma 2.7.- 5.8., sijaisena seurakuntapastori Kari Pöykkö, p. 050 -437 0002. kanttori Sari Vähäkangas 7.7.-3.8. diakoni Elina Volotinen 30.6.-27.7. nuorisonohjaaja Tarja Volotinen 26.6.-19.7. lastenohjaaja-varhaisnuorisonohjaaja Leena Holma 7.7.- 10.8. toimistosihteeri Arja Heikkinen 18.8.-29.8. seurakuntamestari Kari Oinas 21.7.-15.8. emäntä Airi Hartikainen 7.7.-8.8. talouspäällikkö Reijo Kiviharju 23.6.-18.7. Alakuirin pihapiiri on komea näyte yli 200 vuotta vanhasta rakennusperinteestä. Päärakennus valmistui 1778. Tilalla on asunut kahdeksan sukupolvea! Onko Tervolan taistelumuistomerkki jäänyt unholaan? N ykyisin Rovaniemellä asuva Erkki Vierimaa löysi kyselyjen ja haeskelun jälkeen Tervolan taistelumuistomerkin, jonka hän entisenä tervolalaisena halusi pitkästä aikaa nähdä. Viimeksi Vierimaan käydessä paikalla, Kaisajoen koulun lähistöllä, muistomerkin vieritse kulki maantie. Vierimaa kirjoittaa: ”Ajattelin pitkästä aikaa käydä katsomassa Tervolan taistelun muistomerkkiä. Merkin löytäminen vaati kyselyä, sillä merkille ei ollut minkäänlaista opastusta ja ympäristö oli myös ryteikköinen.” Erkki Vierimaa pahoitti mielensä muistomerkin unohtamisesta luonnon kätköön. Hän kysyy- TOIMITUKSET: Hautaan siunattu: Arvo Lahja Romsi 94 v, Jouko Kalervo Ranta 70 v. Kirkkojen juhla 16.-17.8.2014 Seuraava JOKIPOSTI torstaina 31.7. Aineiston toimitus keskiviikkona 23.7. mennessä. Tervolan alueen paikallislehti 17. vsk Päätoimittaja: Juhani Jaakkola, puh. 040 547 7747 Toimituskunta: Juhani Jaakkola, Tarja Leinonen, Hilkka Ollikkala Sivunvalmistus ja painopaikka: Tornion Kirjapaino Jakelu: Tervolan kunnan alueella joka talouteen – jakajana Itella Oyj Aineisto: Tiedotustoimisto Viestintäneuvos Heikkiläntie 12, 94400 Keminmaa a href= /cdn-cgi/l/email-protection class= __cf_email__ data-cfemail= 08656d7a7e612660677861692562696963636764694878782661666d7c266e61 [email protected] /a Palstamillimetri 0,70 euroa = 70snt Järjestöilmoitukset 45 snt/pmm Seuraavaan lehteen tulevan aineiston on oltava toimituksessa (kts. aineisto) ilmestymispäivää edeltävän viikon keskiviikkona. Toimitus ei vastaa pyytämättä tai tilaamatta toimitetusta aineistosta. Historianopiskelija Juho Salmi opastaa turisteja ja muita museosta kiinnostuneita kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden aarteiden äärelle. Tervolan taistelumuistomerkki on Kaisajoen koulun vieressä. Ympäristö kaipaisi siistimistä. kin merkin ympäristön siistimisestä vastaavien tahojen perään – kuka tai ketkä ne lienevätkään – jotta merkille saataisiin arvoisena ympäristö ja opastus. Vosivatko reserviläisjärjestöt ottaa ongelman hoitoonsa tai viedä viestiä perinneyhdistyksille (esimerkiksi Vapaussodan Perinneliitto)? Vierimaan mielestä muistomerkkiin liittyvä historia tulisi niin ikään palauttaa kuntalaisten mieleen. Tervolan taistelumuistomerkki viittaa liki 100 vuoden takaisiin tapahtumiin – raskaat muistot kantavaan veljessotaan, jota myös vapaussodaksi , kansalaissodaksi, sisällissodaksi ja kapinaksikin kutsutaan aivan sen mukaan mistä näkökulmasta 1910-luvun ikäviä ja verisiä tapahtumia tarkastellaan. Tervolassa, Kaisajoen koulun lähistöllä, käytiin 2.2.1918 taistelu, jossa vastakkain olivat paikalliset suojeluskunnat johdossaan Ruotsista saapuneet jääkärit; tämä puoli sai vastaansa Kemistä tulleen punakaartin. Aluksi yritettiin saada aikaan sopuratkaisu, mutta sopimukseen ei päästy. Kun sopu kaatui, annettiin aseiden puhua. Päivän tulos oli se, että valkoisten puoli voitti taistelun. Edellisvuonna Tervolaan perustettiin sekä punakaarti että suojeluskunta. Jälkimmäinen sai aseistusta Kemin suojeluskunnalta. Kiväärit olivat pääosin niitä, jotka kerättiin venäläisiltä jo ennen kansalaissodan alkua. Venäläisillä oli kansalaissodan edellä ja alkaessa pohjoisessa iso rooli. Pohjoisessa oli vuoden 1918 alussa noin 2000 venäläistä sotilasta, joista runsaat puolet Oulussa ja Torniossakin liki 500 miestä. Oulu, Kemi ja Tornio olivat alussa punaisten hallussa, mutta tilanne kääntyi melko pian valkoisten hyväksi. Kansalaissodan edellä tuli tunnetuksi myös jääkärivärväystoiminta. Jääkärietappeja oli muiden muassa Kemissä, ja Kemin etapin paljastuttua etappipaikkoina olivat pohjoisessa mm. Tervola ja Muurola. Näiden kiintopisteiden kautta nuoret miehet vaelsivat Tornionjoelle ja edelleen Ruotsiin, mistä tie vei Saksaan. Edesmennyt Anja Suopela keräsi ansiokkaasti Tervolan muistomerkkitiedot yhteen kymmenen vuotta sitten. Kotiseutu ja sen tarinat -kirjanen antaa hyvän kuvan Tervolan omaleimaisista piirteistä ja historiasta. Teoksesta löytyvät myös muistomerkit taustatietoineen. Kirjan mukaan Tervolan taistelun muistomerkki on luonnonkivistä ladottu ja ylöspäin kapeneva. Muistomerkin suunnitteli Tervolan Osuuskaupan johtaja Pekka Keskimölö. Muistomerkin tekstinä on: 2.2.1918 tällä paikalla taistelivat Peräpohjolan miehet isänmaan vapauden puolesta. Muistomerkki paljastettiin 30.6.1929. ❅ ✎(JJ) 3 17.7.2014 TERVOLAN KUNNANTALO, Tenergia Oy, Tervolan Vuokratalot Oy sekä Tervolan Vesi Oy OVAT SULJETTUINA 14.7. – 27.7.2014 Päivystysnumerot ovat: Tenergia Oy 0400 394 251 Tervolan Vesi Oy 0400 296 421 Vuokratalojen kiinteistöhuolto klo 8-16 Kiinteistöhuolto 0400 290 156 Terveyskeskuksen sekä hammashoitolan ajanvaraus avoinna normaalisti: Terveyskeskus: 040 151 9700 tai 040 151 9701 Hammashoitola: 0400 392 430 KELA on suljettuna 7.7. – 25.7.2014 Rentouttavaa kesää toivottaa Tervolan kunta SOSIAALITOIMISTO TIEDOTTAA TOIMISTO ON SULJETTUNA KOULUTOIMI TIEDOTTAA KOULUJEN ALKAMINEN LUKUVUONNA 2014–2015 Koulutyö käynnistyy Tervolan peruskouluissa ja lukiossa maanantaina 11.8.2014 klo 8.00. Koulukuljetukset toimivat entiseen tapaan seuraavin muutoksin: Salmelan linja-auton korvaa Orajärven linja-auto aamureitillä Suukoski-Ossaus-Mattinen-Kirkonkylä ja iltapäiväreitillä Kirkonkylä-Loue-Peura-Suukoski. Reutuaavan koululaiset tulevat aamuisin Mauno Ollikkalan taksilla Ossaukselle ja jatkavat siitä linja-autolla. Taksin lähtöaika osoitteessa Reutuaavantie 813 klo 6.50. Reutuaavan koululaiset palaavat taksilla kotiin. Muiden taks
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x