of 34

Saimaan alueen ruokakulttuuria ja ruoallista

SAIMAAN ALUEEN RUOKAKULTTUURIA JA RUOALLISTA KULTTUURIHISTORIAA Maarit Knuuttila SAIMAAN ALUEEN RUOKAKULTTUURIA JA RUOALLISTA KULTTUURIHISTORIAA Maarit Knuuttila…
2 views34 pages
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Documenttranscript
SAIMAAN ALUEEN RUOKAKULTTUURIA JA RUOALLISTA KULTTUURIHISTORIAA Maarit Knuuttila SAIMAAN ALUEEN RUOKAKULTTUURIA JA RUOALLISTA KULTTUURIHISTORIAA Maarit Knuuttila Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 2013 1 Sisällys 1. JOHDANTO ...........................................................................................................................3 2. AINEISTOT ............................................................................................................................5 Museovirasto: Kansallismuseon kansatieteellisen arkiston kyselyt ................................6 Museoviraston käsikirjoitukset:..............................................................................................6 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston aineistot .............................7 3. SAIMAAMENU ....................................................................................................................9 Kysymyksiä ja vastauksia ..........................................................................................................9 Ideoita SaimaaMenuta varten .............................................................................................. 17 4. USKOMUKSIA, SANANPARSIA JA SANONTOJA ......................................... 26 5. KIRJALLISUUTTA ........................................................................................................... 30 2 Kannen kuvat: Maarit Knuuttila Varsinaiset lähteet ovat seuraavat: lammas ja kaali ovat kirjasta Suomen kuvallinen keittokirja. 1899. Lindstedtin Antikvaarinen kirjakauppa. Helsinki. Resepti vanhan keittokirjan (Kotiruoka) välistä ja alimmainen Gustava Schartaun kirjasta ”Hyväntahtoisia neuvoja katovuosina: taikka opetuksia maatiaisten, enimmittäin viljelemättä kasvavien aineitten valmistamisesta leiväksi ja muiksi ruviksi jne.1834. Helsinki: Wasenius. Suomentanut Elias Lönnrot. ISBN 978-952-93-1907-7 (nid.) ISBN 978-952-93-1908-4 (sähköinen) 1. JOHDANTO Käsillä oleva tutkimusraportti on tulos Lähiruoka arkipäivän valinnaksi, LÄHIVALINTA (2012-2014) -hankkeessa toteutetusta selvitystyöstä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on alueellisen ruokakulttuurin kehittyminen; ruokakulttuurin merkityksen tiedostaminen ja alueen lähiruokatoimijoiden sekä kuluttajien ruokakulttuuri-identiteetin vahvistuminen. Hankkeessa luotavan SaimaaMenun avulla paikallisia ruokatuotteita pyritään saattamaan tarjolle ravintoloihin ja ammattikeittiöihin. Tämän perustaksi suunnitelmaan sisältyi Saimaan alueen ruokakulttuuriin liittyvän historian ja tarinoiden kokoamista. Tutkimustyön toimenpiteiksi oli sovittu seuraavaa: 1. selvittää hankkeelle keskeisen alueen viljelyhistoriaa, elintarviketuotantoa sekä alueelle tyypillisiä ruokia 2. etsiä alueen perinneruokiin ja -juomiin liittyviä tarinoita sekä kirjallisuudesta että arkistoaineistoista 3. selvittää alueelle merkittävien henkilöiden ruokaan ja ruokailuun liittyviä tapoja 4. selvittää mahdollisuuksien puitteissa myös alueen kylpylä- ja kahvilakulttuuria 5. sekä laatia lyhyt bibliografia savolaista ruokaperinnettä sekä perinteistä suomalaista ruokaa koskevasta kirjallisuudesta. Työn luonne on toivomuksen mukaan painottunut SaimaaMenu-työryhmän tukemiseen, ja sellaisen perinteisen ruokatiedon ja kulttuurihistoriallisen tiedon hankintaan, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukisivat meneillään olevan menun suunnittelutyötä. Myös SaimaaMenu-työryhmän jäseniltä on tiedusteltu, millainen tieto olisi heille ja mukana oleville yrityksille merkittävää ja tärkeää. Näin ollen raporttini liittyykin kiinteästi SaimaaMenun suunnittelutyöhön ja antaa sekä aineisto- että kirjallisuusviitteitä, mutta myös aivan konkreettisia ehdotuksia siihen, kuinka savolaista ruokaperinnettä voitaisiin käyttää modernein tavoin. Työryhmän jäsenten toiveet olivat melko runsaita ja ennakkosuunnitelmista poikkeavia, joten tehtävänanto muuttui niiden myötä sovitusta. Toiseksi toiveet koskettelivat hyvin laajoja aihepiirejä, joihin ei tämän kahden kuukauden työjakson aikana ollut mahdollisuutta perehtyä. Myös jotkut aihepiirit, kuten viljelyhistoria, samoin merkkihenkilöihin liit- Työryhmään osallistujat tarvitsivat tietoja seuraaviin kysymyksiin:  Millaiset juomat – alkoholilliset ja alkoholittomat – ovat olleet ominaisia Saimaan alueella? Löytyykö jotakin uusia? Onko esimerkiksi paloviinaa maustettua joillain erityisillä tavoilla?  Miten ruokia on laitettu tarjolle, koristeltu ja tiloja somistettu eri vuoden aikoina, eri aikakausilla ja eri tuloryhmissä?  Mitä on otettu evääksi metsiin, peltotöihin ja niin edelleen?  Millainen on röpörieskan tarina?  ”Kasarmin kampusalueen historiasta tiedetään: Suomalaiset ovat kuitenkin aina osanneet nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta. Niin myös Mikkelin kasarmialueella, jossa juhlat, tanssiaiset, lounas- ja päivälliskutsut sekä illanvietot kuuluivat keskeisesti 6. tarkk’ampujapataljoonan upseeriston elämään jo 1880-luvulla. Tapahtumapaikkoina olivat upseeriklubi ja huvimaja. Niissä viihtyivät niin upseerit rouvineen, poikamiehet naistuttavineen kuin kaupunkilainen herrasväkikin. Syötiin, seurusteltiin ja tanssittiin pataljoonan soittokunnan huolehtiessa musiikista. Laskiaisena pidettiin suuremmat juhlat, johon kaviaari ja muut herkut tilattiin Pietarista asti. Millaisia menuita tarjottiin, onko jäänyt arkistoihin jälkiä?”  ”Me Esedussa haluamme tietää tämän alueen historiaa ruokaan liittyen, koska ensi syksynä on tarkoitus suunnitella koulutusta. Tarinoita ja kertomuksia alueen ruokaan liittyen. Merkkihenkilöitä, tapahtumia.”  ”Haluaisin tietää Saimaan alueen kylpylä- ja kahvilakulttuurista 1800–1900 -luvun tietämissä.Tiedän, että esim. Mikkelissä toimi 1800-luvulla Pirttiniemen kylpylä. Missä se tarkalleen ottaen sijaitsi? Ketkä olivat kylpylän asiakkaat? Minkälaisia hoitoja kylpylässä oli tarjolla ja ennen kaikkea mitä tarjottiin ruoaksi? Missä muualla oli kylpylöitä? Entä kahvilat, milloin alkoi kahviloita ilmestyä ja mitä niissä tarjottiin? Ketkä kävivät asiakkaina ym.? Mitä historia noista aiheista kertoo? Entä tuon ajan tapahtumat ja tapahtumien ohessa tarjotut ruoka- ja kahvilapalvelut? Mitähän mahtoivat olla?” 3 tyvä ruokakulttuuri, jäivät vähemmälle huomiolle. Toisaalta herrasväen ruokakulttuuria esitellään raportissa ”Dostojevskin anoppi ja savustettu hanhi. Hyödynnä Mikkelin seudun kulttuuriperintöä”, joka tehtiin Mikkelin seudun kulttuuriperintöhankkeelle kesäkuussa 2012. Raportin kautta välittyy tietoa Savon alueen kartanoiden ja pappiloiden ruokakulttuurista 1700-luvulta aina 1900-luvun alkuun. Muihin toiveisiin vastaan luvussa 3 aineistojeni mukaan, tai annan vähintäänkin johtolankoja muuhun tutkimukseen ja kirjallisuuteen. 4 Projektin luonnolliseksi osaksi muodostuivat tapahtumat, joissa esiteltiin projektiin liittyvää aineistoa ja sen kautta syntyneitä tutkimustuloksia. Lisäksi olin mukana tapahtumissa, joissa tuotiin esille joko lähi- ja perinneruoan merkittävyyttä paikallisesti. Lisäksi esitelmöin Suomen Paistinkääntäjien Suurkapitulissa Jyväkylässä kertoen sitä, millainen merkitys keittokirjoilla ja reseptiikalla on ylipäätään ollut suomalaisessa ruokakulttuurissa. Toinen yleisempään suomalaiseen ruokakulttuuriin liittyvä tapahtuma järjestettiin yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Ruralia-insituutin ja UNISG - University of Gastronomic Sciences (Pollenzo, Italy) kanssa. Tapahtumiin osallistuminen ja niissä esitelmöiminen saattoivat tehtyä tutkimustyötä konkreettiseen muotoon, toivat esille tuloksia sekä sitä, kuinka käyttökelpoisia ne voisivat olla sovellettuina. Lisäksi tapahtumiin osallistuminen toi lisää julkisuutta Lähiruoka arkipäivän valinnaksi, LÄHIVALINTA (20122014) -hankkeelle. Jyväskylässä 14.2.2013 Maarit Knuuttila  ”Minua kiinnostaisi tietää mihin/millaisiin historiallisiin ruokakohteisiin Saimaan alueella matkailija voisi tutustua. Minkälaisia tarinoita niihin kohteisiin liittyy?”  Kartanoiden ruokalistat, menut? Esimerkit niistä voisivat hyödyttää yrittäjiä, jotka suunnittelevat menuita listoilleen.  Viljan käyttöön liittyvä tieto: kaskiruis, ruisleipä, leipäjuuren käyttö  Kaikki kalaan liittyvä  Ruokaan liittyvä lyriikka (sanonnat, sananlaskut)  Saimaan ruokahistoria: Tsaarin hovin käyttämät raaka-aineemme/elintarvikkeet Saimaan alueelta. ”Olimme kuulemma oikea vilja-aitta hoville. Mitä toimitimme, milloin, miten jalostettuina, mitkä tuotteet olivat halutuimpia, mitä niistä valmistettiin hovissa, mistä alueilta jne. Tarinoita voisi käyttää omille matkailijoille ja turisteille.”  Mitkä tuotteet Saimaan alueelta olivat lääkkeiden korvikkeita tai minkä tuotteiden funktionaalinen vaikutus oli merkittävä, niin kuin nykyäänkin? 2. AINEISTOT Projektin aikana tein kaksi aineistonkeruumatkaa. Ne suuntautuivat Helsinkiin, Museoviraston Kansallismuseon kansatieteelliseen arkistoon 9.–13.7.2012 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon 25.10.2012. Ensimmäisen aineistonkeruuviikon aikana keräsin aineistoa valokuvaamalla ja tekemällä siitä kirjallisia muistiinpanoja. Kansallismuseon kansatieteellisestä arkistosta keräsin muiden muassa ruokaa, pitoja, viljelyä, ruoka-ainesten käyttöä, kypsennysmenetelmiä, kahvilatoimintaa, kaupankäyntiä ja leivontaa koskevia muistiinpanoja Anttolan, Heinäveden, Juvan, Kangasniemen, Kerimäen, Mikkelin, Mäntyharjun, Rantasalmen, Ristiinan ja Sulkavan pitäjistä. Tätä aineistokorpusta tukee arkistomatka, jonka tein aiemmin Mikkelin kulttuuriperintö -hanketta varten. Kaikki aineistot ovat nähtävissä Museoviraston Kansallismuseon kansatieteellisessä arkistossa, Sturenkatu 2a, PL 913, 00101 Helsinki. Toisen matkan tavoitteena oli tutustuminen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston E-aineistoon sekä ”Juhlaruokamme”-aineistoon. Päivän aikana muodostin yleiskuvan E-aineistosta ja Juhlaruokamme-kyselystä ja tein listan niistä aineistoista, joista mahdollisesti löytyisi vielä lisää tietoa Saimaan seudun ruokaperinteestä. Aineistot antoivat värikkäitä ja informatiivisia tietoja tutkitusta alueesta. Niiden kautta kuva alueen ruokakulttuurista näyttäytyi yhtäältä melko yhtenäisenä: kuulutaan niin kutsutun itäisen ruokakulttuurin alueeseen. Siitä kertovat sekä leipä- että uuniruokakulttuuri. Toisaalta aineiston kautta tulee esille se, että erojakin löytyy ja ne ovat monesti aivan kyläkohtaisiakin. Jossain päin Savoa kerrottiin viljellyn tattaria vuosikymmeniä, kun taas seuraavassa kylässä tapa oli melko tuntematon tai kertoja ei ollut koskaan sellaista kylällään nähnyt. Kertomukset vaihtelivat aivan samoin kuin vaihtelevat kokemuksemme ja muistomme. Aineistojen joukossa on myös sellaisia kokonaisuuksia, jotka eivät loppujen lopuksi vastanneet tutkijan, sen kummemmin kuin SaimaaMenu-työryhmäläistenkään kysymyksiin. Esimerkiksi Museoviraston Kansallismuseon kansatieteellisen arkiston kysely K20 Suomen ja Pietarin välisistä suhteista keskittyi lähinnä siihen, miten ihmiset lähtivät Pietariin töihin tai millaisia kokemuksia siellä hankkivat. Myös Museoviraston Kansallismuseon kansatieteellisen arkiston kysely K16, Pitäjille tunnusomaista, tuotti pettymyksen, mutta syy oli tällä kertaa tutkijassa. Olisi kannattanut kerätä aineisto naapuripitäjistä, eikä edellä listatuilta paikkakunnilta siitä syystä, että ihmiset eivät juuri kertoneet omasta kotipaikastaan, vaan naapuripitäjistä ja niiden ominaisluonteista. Aineistoa voi kuitenkin suositella, mikäli tutkituista pitäjistä halutaan erityistietoja. Pitää vain muistaa lukea naapuripitäjäläisten kertomuksia! Näistä puutteista huolimatta tutkimani aineistot ovat kuitenkin rikkaita ja ne pystyivät tuomaan esille uutta tietoa siitäkin huolimatta, että jo olemassa olevassa kirjallisuudessa Savon ruokakulttuurista on kerrottu paljon ainakin reseptien tasolla. Olen esitellyt aineistoa laajasti johtuen siitä, että ensinnäkin ne itsessään tarjoavat ruoan ympärille erilaisia tarinoita ja toisaalta siksi, että lukija voisi itsekin todeta sen, mitkä ruoat ja tavat ovat olleet tyypillisiä Etelä-Savon alueella. Myös viitteitä on paljon. Näin se työ, jota halutaan tulevaisuudessa tehdä aiheen tiimoilta, on jo huomattavasti helpompaa. Aineistoihin viitataan seuraavalla tavalla: Museoviraston Kansallismuseon kansatieteellinen arkisto: MV (=Museovirasto): KA (=Kansatieteellinen arkisto), ja kyselyn numero sekä vastaaja ja sivunumero, esim. MV: KA 21. S. Sääski, 18. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon viitataan esimerkiksi seuraavalla tavalla: SKS KRA: Teittinen,Y.V.Viina keitosta 1800-luvulla, PK21:3779. 5 Museovirasto: Kansallismuseon kansatieteellisen arkiston kyselyt Kysely 1: Muistatteko vanhan tuvan ja pirtin Kysely 4: Ruisleipä; Mämmi; Oluen pano; Makkarat; Piimä ja talkkuna; Jauhinkivet Kysely 6: Kestikievarit ja hollikyyti Kysely 32: Tattari Kysely 7: Kasken polttaminen ja viljeleminen Kysely 35: Kahvilat ja leivonnaiset Kysely 8: Pidot Suomen kartaston kysely 1923 Kysely 31: Kaalin käyttö; Paistinpannun käyttö Kysely 11: Kansanomaiset ruokamme Kotilieden Pito-kysely Kysely 12: Kauppamatkat Tietoja vanhan kansan ruokataloudesta, Mäntyharju 1923–1924. Kysely 16: Pitäjille tunnusomaista Kysely 19: Rinkilä 6 Kysely 20: Kuinka leipä syötiin; Leipomisen muuttuminen; Pietarin vaikutus Suomeen HO2: Pappilan ruokatalous 1969 Museoviraston käsikirjoitukset:  Historiallista muistitietoutta Mikkelin maalaiskunnasta kuten Porrassalmen taistelusta v. 1789, kirkon palosta vuonna 1806, ”kivisakastista” ym. Kirjoittaja tuntematon.  Myllylä, Kerttu 1931: Huhmareen käytöstä Suomessa.  Kaukonen, Toini-Inkeri 1940a: Muistitietoa Rautalammin Korholan ja Lassilan kartanoiden elämästä ja oloista isäntä Westzynthiuksen aikaan 1800-luvun keskivaiheilla.  Seppänen, Olga 1958: Korvenraivaajan elämäntarina Mikkelin Ihastjärveltä 1900-luvun alusta.  Kaukonen, Toini-Inkeri 1940b: Rautalammin vanhanaikaisesta ruokataloudesta.  Komu, Väinö 1953: Kansatieteellisiä muistiinpanoja eri aiheista Joroisista, Heinävedeltä ja Varkaudesta.  Lampinen, Aino 1951: Ohrarieska.  Seppänen, Olga 1958: Mikkelin Ihastjärvi, vanhojen kertomaa.  Vahter, Tyyni 1935: Anttolan, Puumalan ja Rautjärven ruokataloudesta.  Vahter, Tyyni 1936: Heinäveden, Kangasniemen, Leppävirran, Savonrannan ja Säämingin ruokataloudesta.  Vaismaa, Laina 1937: Kukot ja piirakat. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston aineistot:  Ahvenainen, Edla. Nauris ruokataloudessa. Pertunmaa. 1938. KT 69:75, 1s.  Teittinen, Y.V.: Ruokataloudesta 1880-luvulla. Sulkava. 1938. PK21: 3774, 1s.  Arpiainen, Amanda: Leivän teosta 40v sitten ja nykyään. Mikkelin pitäjä. 1914.  Teittinen, Y.V.: Hautajais- eli muistorinkeli. Sulkava. 1938. PK21: 3777, 1s.  Ekman, Hildegard: Ruokataloudesta. Hirvensalmi. E65: 144–155, 12s.  Teittinen, Y.V.: Viinan keitosta 1800-luvulla. Sulkava. 1938. PK21: 3779, 1s.  Himanen, Maria: Leipomiseen liittyviä tapoja. Ristiina. 1937. KT70:522.  Vaahtoluoto, J.:Verimakkaran valmistus. Sääminki, Hollola. 1950. (piirroksia myös). – 1022–1023, 4s.  Kantanen, Siiri: Leivän teosta n. 70 v. takaperin ja nykyään. 1914. E68, 8s.  Väätäinen, A.: Ruokataloudesta. Juva. 1906. E64, 126s.  Karjalainen, Kauko: Kaljan valmistaminen. Punkaharju. 1936. – 99. 1s.  Kinanen, Maikki: Leivän teosta jne. Rantasalmi. 1915. PK 1915, E67, 4s.  Kohvakka-Järvi, Toini: Vanhaa ruokataloutta. Savotar IV: 1949. (Taipalsaari: Savolaisen osakunnan kotiseutuaineisto; valokuvia, piirroksia ja ruokataloutta). 1936. E135: 1–131, 131s.  Nurmi,Toivo: Kansanomaisia ruokia. Haukivuori. 1937. – 812, 1s.  Ojasti, Liisa: Viinan keitosta ja sen nauttimisesta. Savitaipale. 1957. KT282: 48, 2s.  Pastinen, Kalle: Leivän teosta 50 v. sitten ja nykyään. Enonkoski. 1915. E68, 4s.  Pehkonen, Matleena: Ruokataloudesta. Savo. 1916. PK1916, E67, 13s.  Pulkkinen, Anna Elisabeth: Leivän teosta n. 35 v. siten. Mikkelin pit. 1915. PK 1915, E67, 3s.  Riikonen, Lyyli: Leivän teosta 40 v. sitten ja nykyään. Enonkoski. 1915. PK 1915, E67, 5s.  Salmi, Kaarina: Ruokatalous; kapakala, kuivakala, kalapaisti, teplikka, piimärieska ym. Heinävesi. 1947. E177:7-11, 5s.  Väisänen, Toivo: Leivän teko. Virtasalmi. 1937. E139:86, 6s. Uudempi aineisto:  Leipominen, ½s. – rieska. Juva. Gabriel Aalto. 1968. KT428:240.  Leivän teosta; verileipä, rieska, taikinakorvo, huhmare, 4s. Kangasniemi. Olga Hokkanen. E274:10–14. 1962.  Ruokataloudesta, 2s. – pavut, nauriit, hutun keittäminen, juhlaruoat, kahvi, ym.Kangasniemi. Olga Hokkanen, E274:15–20. 1962.  Ruokataloudesta, 1s. – ohrarieskojen teosta, maidon jäähdyttämisestä. Kangasniemi. Ester Pylvänäinen. KT497:11. 1977.  Ruokataloudesta, 1s. Mikkelin mlk. Meeri Suvikallio. KT384:19–20. 1962.  Hapankalan valmistuksesta, ½s. Mikkelin pit. Jaakko Valkonen 1021-1036. 1964.  Ruokataloudesta, leipomisesta, ½s. Mäntyharju. EevaRiitta Backman. 2260, 2262, 2264. 1975.  Talkkunan teosta, ½s. Mäntyharju. Eeva-Riitta Backman. 3104. 1976.  Uutispuuron ja -rieskan valmistuksesta, ½s. Mäntyharju. Eeva-Riitta Backman. 3110. 1976.  Seppänen, Alex: Kansanomaisia ruokia. Savonlinna. 1937. – 4462–4463, 2s.  Mustikoiden käytöstä, ½s. Mäntyharju. Eeva-Riitta Backman. 050. 1976.  Seppänen, Olga: KT232:871, 1s. 1939,  Tappaiskaalista, puulusikoista, 1s. Pertunmaa. Eeva-Riitta Backman. 4966. 1980.  Seppänen, Alex: Kaalin viljely. Kaaliruokia. Savonlinna <Sääminki. 1936. 3351, 3356–3357, 3360, 14s.  Makkaroitten ja lihahyytelöiden teosta, 2s. Savonlinna. Sylvi Sääski. 8147. 1977.  Tanttu, A.: Ruokataloudesta. Hirvensalmi. 1892. FOL. PK. 1892 (s.), 2s.  Ruokataloudesta, 34s. Savonlinna. Sylvi Sä&
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x