of 31

Turku 1600-luvulla - Turun historiallinen yhdistys

Turun kaupunki 1600-luvulla Kirjoittanut Tauno Perala K a u p u n k i saa a s e m a k f l n v a n Vuosisatojen aikana Turun kaupunlzi oli rakentunut vailla…
3 views31 pages
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Documenttranscript
Turun kaupunki 1600-luvulla Kirjoittanut Tauno Perala K a u p u n k i saa a s e m a k f l n v a n Vuosisatojen aikana Turun kaupunlzi oli rakentunut vailla suunnitelmaa tuomiolzirkon ymparille, siihen kohtaan, jossa Satakunnasta, Hameesta ja Uudeltamaalta tulevat kulkuvaylat kohtasivat Aurajoen. Asutuksen painopiste, kaupungin ..suuri puoli.., sijaitsi joen itaisella puolella. Siella sijaitsi kaupungin neljasta korttelista, neljanneksesta, kolme. Tuomiolzirkon ymparilla sijaitsi Kirkkokortteli, joka rajoittui lannessa Aurajokeen, idassa ..Hameen harkatien.. jatkeena olevaan Hameenkatuun ja etelassa Suurtoriin seka Uudenmaan maantien jatkeena olevaan Karjakatuun. Hameenkadun toisella puolelIa sijaitsi Matajarven kortteli, Karjakadun etelapuolella taas luostarikortteli. Kaupungin yhtenainen asuma-due ulottui Aurajoen itapuolella tuomiokirkon liepeilta suunnilleen nykyiselle Auransillalle saakka. Parhaiten rakennettu osa sijaitsi tuomiolzjrkon ja Suurtorin valilla. Asutun alueen laitamilla, nykyisella Yliopistonmaella ja Kerttulinmaella oli joukko saannottomasti rakennettuja hokkeleita, joissa asui kaupungin vaavaraisinta vaestoa. Sainankaltaisia asumuksia sijaitsi myos entisen dominikaanil ~ ~ o s t a rraunioiden in takana, nykyisen Kaskenlzadun ja Luostarinkadun risteyksen kohdalla. Joen lansipuolelle oli keskiajan lopulta lahtien alkanut syntya neljas kortteli, Aninkaisten kortteli. Siella oli 1600-luvun alkaessa asutusta nykyisen Linnankadun ja joen valissa suunnilleen nykyiseen Kauppiaskadun kulmaan saakka. Pienia taloja kaalimaineen ja humalatarhoineen oli myos kohti Aninkaistenmakea kiemurtelevan Aninkaistenkadun varrella. Itse maen paalle oli 1600-luvun alkuun mennessa syntynyt samanlainen saannoton vahavaraisen uaeston asuma-alue kuin Yliopistonmaellekin. Asutun alueen naapurina oli kaikkialla kaalimaita, peltoja, laitumia ja humalatarhoja. Selva raja kaupungin ja maaseudun valille muodostui 1620-luvulla. Kun saadyt olivat vuonna 1622 paattaneet, etta kaikista kau~ungissainyytavista maataloustuotteista oli maksettava veroa, nk. ~ ~ p i k k u t u l l ikaupungit a~~, oli ymparoitava tulliaitauksella salalzuljetuksen ehkaisemiseksi. Tulliaitauksen, ..taketin.., rakentamisen jalkeen lzaupunkiin voitiin paasta vain tulliporttien kautta. Niitii oli Turussa kolme, Hameentulli, Uudenmaan- eli Karjatulli ja Aninkaistentulli. Aurajokea myoten kaupunkiin saapuvilta lzannettiin pikkutullia aluksi suunnilleen nykyisen Multavierunkadun ja Eskelinkadun paahan sijoitettujen puomien kohdalla. Tulliporttien valissa kulki vankka tulliaitaus. Se alkoi joen itapuolella suunnilleen nykyisen arkkipiispantalon kohdalla, josta se kullzi Yliopistonmaen ylitse Hameentulliin. Sielta taketti jatkui Kerttulinmaen ylitse Uudenmaantulliin, josta se kaartui Luostarilzorttelin ympari suunnilleen nykyisen kaupunginteatterin kohdalle. Joen lansipuolella tulliaitaus kulki ..pienelta puomilta>l kohti Puolalanmaen rinteita Aninlzaistentulliin ja sielta edelleen kohti Aurajokea Multavieruun. Se alue, joka jai taman tulliaitauksen sisapuolelle, oli vain osaksi varsinaista lzaupunginmaata. Suurin osa siita kuului yksityisille henkiloille tai hyvantekevaisyyslaitoksille. Silloisen Aninkaistenkadun pohjoispuolella oli Pyhahenki-niminen tila, joka vanhastaan kuului Pyhan Hengen huoneelle, lzatoliselta ajalta periytyvalle arn~eliaisuuslaitolzselle,ja joka luovutettiin 1600-luvulla Seilin spitaalisairaalalle. Toisella puolella Aninkaistenkatua oli kaksi tilaa, Mattala ja Huhkala, jotka kuuluivat Boije-suvulle. Naiden maista rnonet kaupungin asukkaista olivat vuokranneet tonttimaita ja maapalstoja viljelyksiaan varten. Kuten edella huomautettiin, varsinainen asuttu osa kaupunkia oli kehittynyt vailla suunnitelmaa. Tulleista Suurtorille suuntautuvat tiet olivat paakatuja. Niiden valissa puikkelehtivat monet pikIzukadut, useimmiten niin kapeat, etta kahden ajoneuvon oli vaikeata sivuuttaa toisensa. Useimmat talot olivat puisia, kivirakennulzsia oli eniten Kirkkokorttelissa seka kaupungin torien laheisyy- Vanhin asemakartta Turun kaupungista, laadittu J. W. Ruuthin olettamulzsen mukaan vuonna 1623. Kartta osoittaa havainnollisesti, miten Turlzu on syntynyt kolmen Aurajokea kohti kulkevan maantien yhtymakohtaan. Karttaa laadittaessa Aninkaisten korttelin kehitys oli allzuvaiheessaan: asutusta oli vain joen rannalla seka Aninkaistenmaen laella. Luostarilzortteli oli ahtautunut Vartiovuorenmaen ja joen valiin. Vrt. ss. 49 ja 89. - Maanmittaushallituksen Arkisto. dessa. Luultavasti puurakennukset oli rakennettu siten, etta paaty oli sijoitettu katua vasten. Ybtenaisen kaupunkikuvan saavuttamiselzsi oli valtiovallan toimesta saadetty, etta rakennukset oli siveltava punamullalla. Monet myohemmat tiedot todistavat kuitenkin, etta Turun kohdalla tapahtui tassa suhteessa laiminlyonteja ja valtaosa rakennuksista pysyi harmaana. Koko 1600-luvun maistraatti sai taistella savupirttien havittamiseksi, joita kaupungissa oli aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Oman lisansa 1600-luvun Turun kaupunkikuvaan antoivat kaupunkiasutusta ymparoiville maille rakennetut tuulimyllyt. Eraan 1600-luvun puolivalissa laaditun selostuksen mukaan niita oli kokonaista 400, Daniel Juslenius ilmoittaa niiden luvuksi 1600-luvun paattyessa 84. Pietari Brahen ailzana Turun kaupunkikuva muuttui huomattavasti. Kuten edempana kerrotaan, maan kenraalikuvernoori puuttui monella tavalla hallintokaupunkinsa elamaan. Heti Suomeeil saavuttuaan Pietari Brahe totesi, etta Turun hallussa oleva alue oli aivan liian pieni. Sen vuoksi han ryhtyi tarmokkaihin toimenpiteisiin kaupunginmaan laajentamiseksi. Vuonna 1640 kaupungille luovutettiin mainitut kaksi Boije-suvun omistamaa maatilaa Aninlzaisten korttelin puolelta. Kymmenta vuotta myohemmin kaupungin maistraatin onnistui saada palkkatiloikseen joukko tiloja Maarian pitajhta. Nama olivat Raunistula, Kastu, Halinen, Ruohonpaa, Pyhahenki ja Yrjana. Kuten edella mainittiin, naista Pyhahenki sijaitsi tulliaitauksen sisapuolella. Sen vuoksi taman tilan maat luettiin ennen pitkaa varsinaiseen kaupunginmaahan kuuluvalzsi, muut sen sijaan sailyivat talonpoikaistiloina, joista useimmat joutuivat aikanaan pois kaupungin maistraatin hallinnasta. ..Kreivin aikana.. kaupunginmaa laajeni myos joen suunnassa. Vuonna 1651 luovutettiin Kakolanmaen ja joen valissa oleva kapea alue tonttimaaksi. Vastaavasti luovutettiin joen vastakkaiselta puolelta kapea kaistale Sotalaisten kylan ja Vaha-Heikkilan kuninkaanlzartanon maista kaupungille. Nama liitokset aiheuttivat sen, etta tulliaitausta oli laajennettava. Aurajoessa oleva pikkupuomi muutettiin hieman entista alemmas, nykyisen Veistamontorin paikkeille. Insinoori Hannu Hannunpojan Pietari Brahen lzaskysta laatima Turuii kaupungin asemakaava vuodelta 1652. Seka vanha etta laajeniiettu tulliaitaus erottuvat selvasti. Vrt. s. 87. - Maanmittaushallitulzsen Arlzisto. Pietari Brahen toimesta kaupunki sai ensimmaisen suunnitellun asemalzaavansa. Ensimmaista allzua jarjestelytoimille merkitsi kielto, jonka mukaan kaupunkiasutuksen laitamilla sijaitseville kukkuloille ei enaa saanut rakentaa uusia asumuksia. Myohemmin annettiin maarays mainituilla alueilla jo sijaitsevien hokkelien repimisesta. Niiden omistajille osoitettiin uudet tonttimaat joen rannassa sijaitsevalta liitosalueelta. Kenraalikuvernoorin toimesta valmisti insinoori Hannu Hannunpoika asemakaavan kaupungin vastaista kehitysta varten. Oheisesta jaljennoksesta selviaa, etta kaupungin ,.suuri puoli>., tuomiokirkon seudut, sailyi uudessakin suunnitelmassa suunnilleen ennallaan, ainoastaan muutamia katujen oikomisia tapahtui. ..Pieni puoli>., Aninkaisten puoli, sen sijaan sai tiukan ruutuasemakaavan. Valtakaduksi muodostui Kuningattarenkatu, joka kulki tasmalleen nykyisen Linnankadun kohdalla. Poikkikaduista huomattavin oli uusi, level Aninlcaistenmaelle suuntautuva katu, joka sai uuden asemakaavan teettajan mukaan nimekseen Brahenkatu. Tata asemakaavaa noudatettiin Turussa aina vuoden 1827 suurpaloon saakka. Lahimpana seurauksena sen laatimisesta oli, etta asutuksen painopiste alkoi vahitellen siirtya joen lansipuolelle. Uusi liikekeskus alkoi hahmottua ,.Uuden torin,, ymparille. K a u p u n g i ~ la s u k k a a t Tarkkoja tietoja siita vaestosta, joka 1600-luvun Turussa eli ja toimi, ei ole olemassa. Verotusta toimeenpantaessa syntyi kylla aika ajoin manttaaliluetteloita, mutta niista selviaa useimmiten vain talouksien lulcumaara, ei henkilomaaraa. Vanhin Turkua koskeva verotusluettelo on vuodelta 1609. Siita selviaa, etta Kirklcokorttelissa asusti 127 veroa maksavaa taloutta, Matajarven korttelissa 83, Luostarikorttelissa 120 ja Aninkaisten korttelissa I 5 I. Lisaksi veroa joutuivat maksamaan ilman omaa taloutta elavat lesket, joita oli koko kaupungissa yhteensa 29. Kun lcaupungissa oli viela 85 taloutta, jotka eivat olleet osallistuneet porvariston suoritettavaksi maaratyn veron maksamiseen seka 236 henkiloa, jotka eri syista oli vapautettu sanotusta velvollisuudesta. saadaan lcoko kaupungissa asustaneiden talouksien lukumaaraksi 625 taloutta ja 53 leskea. Jos laskee, etta jokaiseen talouteen kuului nelja henkiloa, tulee kaupungin koko asukasluvun suuruudeksi vuonna 1609 n. 3 350 henkea. Vuodesta 1636 lahtien on Turun kaupungin manttaaliluettdoon merkitysta vaestosta verrattain tarkkoja tietoja. Turun inanttaaliluetteloon merlcitty maara oli suurimmillaan vuonna 1662, jolloin se oli 3 344. Taman jalkeen sanottuun luetteloon merkityn vaeston lukumaara pysytteli 2 400 ja 3 ooo hengen valilla, vain muutamana vuotena se nousi yli 3 ooo hengen. Kun tavallisesti lasketaan, ettii rnanttaaliluetteloon merkitty vaestomaara edustaa n. 45 0 kokonaisvaestosta, on laskettavissa, etta Turun kaupungin asukasinaara vaihteli 1600-luvun jalkimmaisella puoliskolla suunnilleen 5 300 ja 6 800 hengen valimailla. Ison Brahenlcadun paa nykyisen Linnankatu 3:n pihamaana ja ja porttikaytavanii. Katu oli alkuaan nylzyista porttilcaytavaa leveampi, silla oikealla oleva ralcennus sijoitettiin palon jalkeen osittain Ison Brahenkadun paalle. Vaseinmalla Seipelin kivitalon seinama. - Valok. P.-0. Welin. Parin 1600-luvun viimeiselta vuosikymmenelta peraisin olevan luettelon perusteella on mahdollisuus selvittaa, minkalaisesta vaestosta Turun asujaimisto koostui kasiteltavana olevan vuosisadan lahetessa loppuaan. Kuten muissakin aikakauden kaupungeissa, lzaupunkivaeston ytirnen muodostivat porvarit, henkilot, jotka olivat saaneet maistraatilta oikeuden harjoittaa kauppaa tai kasityota. Turun 1600-luvun historioitsijan, Carl v. Bonsdorffin suorittamien laskelmien perusteella on todettavissa, etta kauppiaita oli kaupungissa yhteensa 397. Naista 28 oli suurkauppiaita, loput 369 olivat nahtavasti pikkukauppiaita, rihkama- ja ruokakauppiaita seka viinan kaupustelijoita, eli vakea, josta myohemmin kaytetaan nimitysta ~~suomalaiset porvarit~l. Erilaatuisia kasityoammatteja edustavia oli sanotun laskelmai~ mukaan yhteensa 172 henkiloa. Suurimman ryhman naista nluodostivat pellavankutojat, heita oli yhteensa 28. Raataleita oli 22, suutareita 21, kirvesmiehia 18, puuseppia ja sorvareita yhteensa I 3. Muiden kasityoammattien edustus jai alle kymmenen. Ammattinsa puolesta varsinaisia kasityolaisia lahella olivat kirjanpainajat ja kirjansitojat (yhteensa 3 henkea) seka myllarit (4 henlzea). Laivureita ja peramiehia oli kaupungin henkikirjaan merkitty 5 , ajureita ja kestikievarin pitajia yhteensa 8. Porvaristoon kuulumattomasta kaupunkivaestosta suurimmail ryhman muodostivat alemmat kruunun, kirkon ja kaupungin virkailijat, yhteensa 124 henkiloa. Heidan lisakseen kaupungissa asusti 22 aatelitonta virkamiesta, 15 kunnallista korkeampaa virkamiesta, 16 papistoon kuuluvaa seka lakimiehia, ..asianajajia ja prokuraattoreja.. 14 henkea. Luettelosta puuttuvat kokonaan aatelissukuiset henkilot, jotka ejvat joutuneet lainkaan maksamaan manttaaliveroa. Heihin kuuluvia asui Turussa puheena olevana ajankohtana varmasti useita kymmenia perheita, olihan esimerkiksi hovioikeuden jasenista toisen puolen oltava aateloituja. He muodostivat Turun kaupuilgin asujaimiston pintakerroksen, jonka elintapoja alempiin vaestokerrostumiin kuuluvat ihailivat ja myos matkivat kykyjensa mukaan. Lahella heita yhteiskunnallisen asemansa puolesta olivat Turun akatemian professorit, joita ei liioin manttaaliluetteloihin enaa I 600-luvun lopulla merkitty. Luettelosta ovat pois myos kasityolaismestarien palveluksessa olevat kisallit ja oppipojat seka kaupungin porvarien palkolliset.. Heidan lukumaaransa oli verrattain suuri. Vuonna 1699 laaditun laskelman mukaisesti kaupungissa asui 343 kisallia, oppipoikaa ja renkia seka 467 naispuolista palkollista. Tavallisinta oli, etta lokaisen porvarin talouteen kuului renkimies, naispalvelijoita oli 1-2 taloutta kohti. Kuten edella on kerrottu, asutus ..pienella puolella.. kasvoi vuosisadan kuluessa voimakkaasti. Niinpa vuonna 1663 katsottiin valttamattomaksi Aninkaisten korttelin jakaminen kahtia, Aninkaisten etelaiseen ja Aninkaisten pohjoiseen kortteliin. Naista edellinen, joka sijaitsi kokonaisuudessaan Pietari Brahen toimesta kaavoitetulla alueella, oli vuonna 1696 kaupungin suurin, siella asui 866 manttaaliluetteloon merkittya henkiloa. Aninkaisten pohjoisessa Qwensel-niminen talo (Lant. Rantak. 13 b] 1700-luvun asussaan. Pienoismalli on tehty mittauspiirustusten ja vuonna 1791 laaditun palovakuutuspoytakirjan mukaan. Nimensa talo on saanut hovioikeudenasessori Wilhelm Johan Quenselin 116~4-1727) mukaan. Hanet mainitaan vuodesta 1699 alkaen tontin omistajana. Hanen ajoiltaan on mahdollisesti Lant. Rantakadun (ent. Kuningattaren Jokikadun] varrella oleva paarakennus (kuvassa etualalla]. Kun suurin osa kuljetulzsista suoritettiin jokea pitkin, oli Jokikatu aikaisemmin tarkeampi liilzennevayla kuin Linnankatu (ent. Kuningattarenkatu], jonka varrella oli puutarha. Vasemmanpuoleinen siipirakennus mainitaan ensimmaisen kerrail vuoilna 1764. Sen jatkona on ulkohuonerivi, joka sisaltaa puuvajan, vaunuvajail ja vilja-aitan. Tontin vastalzkaisella sivulla on pakarituparivi ja sen jatkona talli, lantavaja ja pihatto [lahinna puutarhaa). Pakarituparivia jatkettiin 1800-luvun puolella Rantakadulle pain ja paarakennulzseen lisiittiin portin kohdalle huone, joten piha tuli kolmelta sivulta umpeen rakennetuksi. Vuonna 1956 luovutti kaupunki Historialliselle Museolle suurimman osan paarakennusta ja myohemmin rnuita tiloja. Kadunpuoleinen julkisivu on sittemmin kokonaisuudessaan entistetty. - Irja Sahlbergin mukaan. Turun Historiallinen Museo. korttelissa asui samana vuonna 496 manttaaliluetteloon merkittya, Kirkkokorttelissa 667, Matajarven korttelissa 562 ja Luostarikorttelissa 486 henkiloa. Asutuksen painopiste sijaitsi siis edelleenkin >,suurella puolella.,. Mainitun laskelman mukaan on todettavissa, etta kaupungissa asuvat eri vaestoryhmat hakeutuivat jossain maarin asumaan omiin kortteleihinsa. Suurkauppiaista toinen puoli asui Luostarikorttelissa, joen rannassa olevien varastosuojiensa laheisyydessa. Miltei toinen puoli pikkukauppiaista oli sijoittunut asumaan Aninkaisten kahteen kortteliin. Joen lansipuolella asusti myos yli puolet kaupungin kasityolaisista. Papisto asui miltei kokonaisuudessaan Kirklzokorttelissa, alempi virkamiehisto sen sijaan oli levittaytynyt yli kolzo kaupungin. Manttaaliluetteloihin perustuvien laskelinien perusteella ei edella mainitusta syista ole maariteltavissa, mihin kaupungin piiriin aateli ja akatemian vaki olivat lahinna sijoittuneet. Sailyneiden taloluetteloiden mukaan kaupungin vallasvaki omisti runsaasti taloja Kirkko- ja Luostarikortteleissa, mutta myos Aninkaisten puolella, Kuningattarenkadun ja joen ualissa oli runsaasti sille kuuluvia tontteja ja rakennuksia. Paitsi aatelisia ja akatemian piiriin kuuluvia henkiloita manttaaliluettelosta puuttuvat myos ne asujaimet, jotka muodostivat kaupungin koyhaliston. Kaupunkiin siirtyi jatkuvasti vakea maaseudulta. Monet heista eivat pystyneet sijoittumaan kaupunlziyhteiskuntaan, vaan ryhtyivat viettamaan irtolaisen elamaa. Juuri heita asui niissa kaupungin laitamille rakennetuissa hokkeleissa, joista edella on ollut puhe asemakaavan yhteydessa. Toimeentulokseen tama vaestonosa kerjasi, naperteli kasitoita ja harjoitti salakauppaa. Monta kertaa maistraatti yritti saada siihen kuuluvat ryhty. m a h yhteiskunnan palvelukseen eri keinoja kayttamalla, mutta kaikesta paattaen useimmiten melko heikolla menestyksella. Kaupunginhallinto k e h i t t y y Keskiajalla saadetyn kaupunginlain ja myohemmin annettujen kaupunkien erioikeuksien mukaisesti Turun kaupungin tarkeimman hallintoelimen muodostivat p o r m e s t a r i t ja r a a t i m i e- h e t. Edellisia oli Turussa vanhastaan nelja. Kun kaupunlzielaman kehittyessa hallinnon kustannukset lisaantyivat, pormestarien lukumaara alennettiin aluksi kolmeen ja vuodesta 1685 alkaen kahteen. Samoihin aikoihin pormestarien ja raatimiesten muodostaman lzunnallisen hallintoelimen nimeksi vakiintui m a i s t r a a tt i . Viela 1600-luvulla ei ollut eroa varsinaisen maistraatin ja raastuvanoikeuden valilla, vaan sama kunnallinen toimielin antoi kunnallisia asetuksia kaupungille myonnettyjen erioikeuksien, kaupunkiprivilegioiden ja yleisen lainsaadannon puitteissa seka piti huolta paatosten toimeenpanosta. Lisaksi maistraatti valvoi tarkasti kaupungissa tapahtuvaa elinkeinonharjoitusta. Kuten edella on kerrottu, se paatti, kuka paasi kaupungin porvariksi. Raskaimpia maistraatin velvollisuuksia oli kaupungin yhteisten raha-asioiden hoitaminen. Kun maistraatin ratlzaistavaksi tulevien asioiden lulzumaara lisaantyi, oli ryhdyttava kehittamaan sen tyoslzentelytapaa. Vuonna 1638 saadettiin, etta ensimmainen pormestari ja kalzsi raatimiesta inuodostivat oikeuskollegion, toinen pormestari ja kolme raatimiesta muodostivat lzauppakollegion, kolmas pormestari ja niin ikaan kolme raatimiesta muodostivat kasityokollegion. Neljas pormestari ja loput kaksi raatimiesta seka heidan lisakseen kaupunginvouti pitivat huolta raha- ja rakennustoimesta. Kun pormestarien lulzumaarP vaheni, muutettiin myos maistraatin tyoskentelymuotoja. Vuosisadan loppupuolella jarjestelmaksi vakiintui se, etta toinen pormestareista, oikeuspormestari, piti huolta lainkaytosta ja siihen liittyvista tehtavista, toinen, jota aluksi kutsuttiin kauppapormestariksi, valvoi lahinna kauppaa ja ammattikuntien toimintaa. Nain allzoi vakiintua se tehtavajako, joka meidan paivinamme on olenlassa maistraatin ja raastuvanoikeuden kesken. Maistraatti oli toimielin, joka kaytannossa piti itse huolta jasenjstonsa taydentamisesta. Kevaalla pidettavassa r a a s t u v a n k ok o u k s e s s a, johon ottivat osaa kaikki kaupungin porvarit, maistraatti itse esitti, kuka oli soveliain astumaan syysta tai toisesta eroavan pormestarin tilalle. Raastuvankokouksella oli lzylla oikeus esittaa oma ehdolzkaansa, mutta maistraatilla itsellaan oli lopullinen vaalioikeus. On kylla huomattava, etta maaherralla, joka usein oli lasna vaalitoimitulisessa, oli huomattava sananvalta ja hanen vahvistuksensa tarvittiin aina pormestarin vaaliin. Toisinaan pormestari asetettiin valtiovallan toimesta maistraattia kuulematta. Nain tapahtui Turussa esimerkiksi vuonna 1645. Pormestari Gutrien kuoltua maistraatti paatti yksimielisesti valita hanen tilalleen asessori Georgius Sylviuksen. Valtiovalta nimitti virkaan kuitenkin Gudmund Krookin. Raatimiehet valittiin samalla tavalla. Toisinaan maaherra puuttui asiaan samalla tavalla kuin pormestarin vaalissakin, syrjaytti maistraatin valitseman raatimiehen ja nimitti oman suosikkinsa tehtavaan. Saantona oli, etta pormestarin virkoihin ja raatimiehiksi nimitettiin kaupungin varakkaimpia ja eniten kunnioitusta nauttivia henkiloita. Arvossa hyvin lahella pormestaria ja raatimiehia oli k a u p u ng i n s i h t e e r i, jota kuvailtavan vuosisadan alussa vaatimattomasti kutsuttiin kaupunginkirjuriksi. Hanen tehtavansa oli hyvin vaativa, silla hanen niskoillaan oli oikeudenhoidon ja kaupunginhallinnon aiheuttamien kirjallisten tehtavien suor
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x