of 76

Valetaanko vuori- teollisuuden uusi vuosi

materia 1·2011 Valetaanko vuoriteollisuuden uusi vuosi kullassa... Geologia ‒ Kaivos- ja prosessitekniikka ‒ Metallurgia ‒ Materiaalitekniikka…
3 views76 pages
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Documenttranscript
materia 1·2011 Valetaanko vuoriteollisuuden uusi vuosi kullassa... Geologia ‒ Kaivos- ja prosessitekniikka ‒ Metallurgia ‒ Materiaalitekniikka Kittilän kaivos Vastuullinen kullantuottaja Kittilässä toimii Euroopan suurin yksinomaan kullantuotantoon erikoistunut Kittilän kaivos. Uusinta ja parhainta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntävä kaivos toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaan vastuullisesti ja turvallisesti sekä ihmisten että ympäristön kannalta. Kittilän kaivoksen merkitys Kittilän ja koko Lapin alueelle on suuri ja sen taloudelliset vaikutukset mittavat. Kaivos on oleellinen osa lappilaista elinkeinoelämää ja se tarjoaa työpaikan yhteensä yli 500 eri alojen ammattilaiselle. Suurin osa henkilöstöstä on Kittilästä ja lähialueilta. Agnico-Eagle Finland Kittilä Mine, Pokantie 541, FI-99250 Kiistala, Finland www.agnico-eagle.com materia www.vuorimiesyhdistys.fi Levikki 4000 kpl, 4 numeroa vuodessa, 69. vuosikerta ISSN 1459-9694 PÄÄTOIMITTAJA / Editor in chief Prof. (emer.) Jouko Härkki, 040-521 5655 jouko.harkki(at)welho.com Tyrskyvuori 2 E 74, 02320 ESPOO T&T-TOIMITTAJA / Editor, R & D DI Harri Lehto, harri.lehto(at)outotec.com Outotec Finland Oy, Riihitontuntie 7, PL 84, 02201 Espoo 020 529 2727, fax 020 529 2998, 040-518 0288 TOIMITUSNEUVOSTO / Editorial Board M.Sc Pia Voutilainen, pj / chairman a href= /cdn-cgi/l/email-protection class= __cf_email__ data-cfemail= 1e6e777f3068716b6a77727f77707b705e6d7d7a7f307d7173 [email protected] /a Scandinavian Copper Development Association Vaisalantie 2, 02130 Espoo, 040-5900 494 DI Kauko Ingerttilä, kauko.ingerttila(at)gtk.fi GTK, Mineraalitekniikka 020 5505801 fax 013-557 557 DI Sanna Westerberg, sanna.westerberg(at) nordkalk.com Nordkalk Oyj Abp 020 753 7730 Prof. (emer.) Veikko Lindroos, veikko.lindroos(at)hut.fi Aalto-yliopisto, TKK, Materiaalitekniikka 09-451 2673 fax 09-451 2677, 050-550 2673 DI Matti Palperi, Ulvilantie 11b D 108, 00350 Helsinki, 09-565 1221 TkL Rauno Sippel, rauno.sippel(at)svy.info Suomen Valimotekninen yhdistys ry 040-760 1520 fax 03-7669 736 FL Mikko Tontti, mikko.tontti(at)gsf.fi Geologian tutkimuskeskus GTK 020 550 2382 fax 020 550 12 TOTEUTTAVA TOIMITUS/Editorial staff L & B Forstén Öb Ay, l-b.forsten(at)co.inet.fi Bo-Eric Forstén, Leena Forstén (ulkoasu) PL 45, 10601 Tammisaari 0400-875807, 040-5878648 Paino/Printing house Tammisaaren Kirjapaino Oy, Tammisaari Osoitteenmuutokset & TILAUKSET Changes of address & Subscriptions Ulla-Riitta Lahtinen, 0400-456195 u-r.lahtinen(at)vuorimiesyhdistys.fi; VMY:n jäsenistön osoitteenmuutokset myös verkkosivujen jäsenrekisterin kautta. Lukijalle Ministeri Mauri Pekkarisen kiinnostus kaivosbisnekseen ei ole jäänyt puheasteelle. Hänen asettamansa selvitysmiehen raporttia siitä, miten valtio mahdollisesti voisi lähteä mukaan tähän liiketoimintaan, odotetaan näinä päivinä. Julkisuudessa aloitetta on luonnehdittu isänmaalliseksikin ajatukseksi, mutta kaikki eivät ole hänen innostustaan ymmärtäneet. Helsingin Sanomissa ministeri Jyri Häkämies, valtion omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä huomauttaa, että aina syntyy ongelmia, kun valtio sääntelee ja omistaa samaa alaa. Onhan se mahdollista, että oman lehmän mukaantulo aiheuttaisi ministeri Pekkariselle vaikeuksia asettaa sanansa oikein, kun uusi kaivoslaki aikanaan tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Valtiovallan uusheränneisyyden ansiosta alan julkisuuskuva on kuitenkin saanut aivan uudenlaista syvyyttä. Kun Iltalehti yli puolentoista sivun otsikolla hyvin lihavan kissan korkuisin kirjaimin julistaa, että NÄLKÄMAA NOUSEE täsmentäen, että Talvivaaran nikkelikaivos tuo valoa Kainuuseen, voi vaan todeta, että ala on löytämässä kestävän kehityksen tien. Omin päinkin ala on parhaansa mukaan häntäänsä nostanut. Onnistuneiden FinnMateria-messujen myötä klusteriin saatiin vahvistuksia uusilta aloilta. GTK otti taas omista 125-vuotispäivistään kaiken irti. Juhlat oli järjestetty viimeisen päälle ja ne muistetaan vielä kauan, mutta pysyvänä muistona päivistä jäi myös kirjallista materiaalia. Keijo Nenosen ja Pekka A. Nurmen toimittama ”Geoscience for Society: 125th Anniversary Volume” on mahtava kokoomateos, jossa talon tutkijat yhdessä ovat panneet paperille oleellisen osan siitä, mitä GTK:ssa osataan. Kirja tulee toimimaan erinomaisena käyntikorttina GTK:lle ja Suomelle, kun maailman kaikki mainarit tekevät vuotuisen pyhiinvaelluksensa PDAC:hen Torontoon maaliskuun toisella viikolla. Jatkojalostuksen seuraavalle vaiheelle energiakysymykset ovat erittäin keskeisiä. Fennovoiman saama lupa ydinvoimalan rakentamiseen Simoon tai Pyhäjoelle oli varsinkin metallinjalostuksen tulevaisuuden kannalta myönteinen asia. Sitä vastoin energiaverotuksen kiristäminen ei ole. Lisärasitteita ei kaivata tilanteessa, jossa yritykset ovat isojen investointien edessä. Outokumpuhan on Torniossa kaksinkertaistamassa ferrokromituotantonsa. Tilausprosessi on jo käynnissä. Rautaruukillakin palaa rahaa aivan riittämiin. Raahessa yhtiö peruskorjasi ykkösmasuunin viime kesänä, ja nyt on kakkosuunin vuoro. Lisäksi sintraamo suljetaan loppuvuodesta tehtaan siirtyessä 100-prosenttiseen pellettiajoon. Koverharissa FNsteel’illä on masuunin kunnostus edessään vuonna 2012. Materiaalitekniikan alueella edetään eri tavalla. Jätti-investointien tarvetta ei ole samalla tavalla kuin perusteollisuuden puolella. Materiaalitekniikan osaajat ovatkin perustaneet yhteisen työryhmän luomaan alalle visioita, mille sektoreille tutkimus ja kehitys tulisi keskittää, jotta Suomi säilyttäisi kilpailukykynsä materiaalitekniikan hallitsevana maana. Yliopistojen kohdalla rakennemuutos jatkuu kiihtyvällä voimalla. Oululaisen professorin, Riitta Keiskin valinta vuoden professoriksi on alalle positiivinen asia. Onhan Riitta Keiski mukana Oulun Yliopiston Terästutkimuksen toiminnassa. Keskuksen johtohahmona on Pentti Karjalainen, jonka elämäntyötä esitellään tässä numerossa. Vuoriteollisuusklusteri tulee laajalla rintamalla! Päätoimittaja Julkaisija / Publisher VUORIMIESYHDISTYS ‒ BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y. Materia-lehti kattaa teknologian alueet geofysiikasta ja geologiasta lähtien ml. kaivos- ja prosessitekniikka ja metallurgia sekä materiaalin valmistus ja materiaalitekniikan erilaiset sovellutukset. Lehden alkuosa painottuu alan ja yritysten ajankohtaisiin asioihin. Tiede & Tekniikka -osa keskittyy tutkimuksen ja kehitystyön tuloksiin. Materia magazine covers all areas of technology in the mining and metallurgical field, from geology and geophysics to mining, process technology, metallurgy, manufacturing and various materials technology applications. The first part of the magazine focuses on what’s happening in the field and the companies involved while the R&D section concentrates on the results of research and development. Materia 1/2011 1 Sisältö 1-2011 helmikuu 5 7 10 11 15 Alpo Kuparinen: Luonnonvarat hyötykäyttöön Bo-Eric Forstén: GTK juhli kultaista nuoruuttaan Bo-Eric Forstén: Boliden kehittää toimintaansa ja investoi; Suomen yksiköillä asiat kunnossa Bo-Eric Forstén: Pala suomalaista teollisuushistoriaa ‒ Suomen Malmi Oy; ”Kyllä se siitä pojat”; Vi fick vad vi skulle få; Hårt ovan jord FinnMateria 2010 Sivut 18-37 18 20 21 22 23 24 25 27 29 31 32 33 34 Bo-Eric Forstén: Jyväskylässä viihdyttiin; 2 1/2 hektistä messupäivää; Metso Minerals Finland Oy: Nyt monen vuoden työ palkitaan Geomachine Oy: Voimalat vaihtuivat kairausvaunuihin Paakkola Conveyors Oy: Paakkolalla kulkee kovaa Atlas Copco Louhintatekniikka: Työmaita riittää ja kauppa käy SMA Mineral Oy: Asiakkaat määräävät tahdin Northland Exploration Finland Oy: Rautaista yhteistyötä yli rajan Arctic Drilling Company Oy Ltd: Koneenrakentaja toteutti unelmansa Normet International Ltd: Normetilla vauhti päällä Nordkalk Oy Ab: Kalkki muuttumassa makeaksi Volvo Construction Equipment Finland Oy: Volvolla ajetaan Konekesko Oy: MAN-uutuus suoraan IAA:sta Kongressihotelli Paviljongin viereen Suomen TPP Oy: Verkosto on tärkeä maahantuojalle ALS Finland Oy - Minerals : Globaali analyysipalvelu FinnMateriaan 2012 halutaan nyt jo WSP Finland Oy: WSP:llä ja Gemcomilla kysyntää GTK: Boomi tuntuu GTK:ssa Aalto-yliopisto, TKK: Täsmäkoulutus puree LUT: Venäläiset tulevat POHTO: POHTO voi hyvin jatkossakin Bo-Eric Forstén: Greenfieldistä Greenpeaceen Ilmestymisaikataulu 2011 Coming out Materiaali toimituksella, ilmoitusvaraukset Postitus No. 2   14.3.      11.5. No. 3 31.5. 17.8. No. 4 28.9. 16.11. Ilmoitusmarkkinointi Advertising Marketing L&B Forstén Öb Ay, 0400-875807, 040-5878648 materia.forsten(at)pp.inet.fi 2 Materia 1/2011 35 Ingmar Haga, Agnico-Eagle: Kaivosteollisuuden kasvukivut (BEF) 36 Michael Nilsson, Nordic Mines: Laiva on lastattu kullalla (BEF) 39 Veikko Heikkinen: Professori Pentti Karjalainen ‒ Metallien tutkimus elämäntehtävänä 43 Pentti Karjalainen: Itse asiassa kuultuna (BEF) 44KOLUMNI Pertti Voutilainen Kyllä kansa tietää Tiede ja Tekniikka 46-54 46 Veli Kujanpää: Lasertyöstön uudet sovellus mahdollisuudet 49 Kari A. Kinnunen: Lapin suurten kultahippujen geologiaa 55 FIMECC on-line Jarmo Söderman: FIMECC Oy:n vuosiseminaari Tampere-talossa; 56 ELEMET-ohjelman tehokas ensimmäinen vuosi takana, toinen menossa; FIMECC Oy solmi strategisen yhteistyö sopimuksen Politecnico di Milanon kanssa 56 Mikko Tontti: Pintaa syvemmältä 58 Bo-Eric Forstén: Metallinjalostajat höllensivät nyörejään 60 Markku Kytö: 72-vuotias Outokumpu Oyj:n Säätiö lakkautti itsensä ‒ eläköön Metallinjalostajien rahasto! 62 Markku Kytö: Outokumpu Oy(j):n Säätiö monessa mukana alkuunpanijana 63 Juha Tiitinen: XXV International Mineral Processing Congress IMPC 2010 64 Tommi Kaartinen, Jutta Laine-Ylijoki: Jätteen termisen käsittelyn pohjakuonan jalostaminen uusiomateriaalikäyttöön 66 Seija Aarnio: Henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista ”Hyvään oloon”; Vuorinaisten pikkujoulua kuvin ja sanoin 67 In Memoriam 67 Ulla-Riitta Lahtinen: Uusia jäseniä 68Kirja-arvostelu Eini Stenberg: Kiven sylissä Kirja-arvostelu Toni Eerola: Turpeen asema energiakeskustelussa 69 Ovako Wire on nyt FNsteel 69 Juhani Ojala: IAGS2011 Rovaniemellä elokuussa 70 Erkki Ristimäki: Pääsihteeriltä, Vuorimiespäivät 70 BEF: Pertsa on palannut 71 Alansa osaajat 72 Rikastus- ja prosessijaoston seminaari 72 Metallurgijaoston kesäretki Pietariin 72 VMY:n toimihenkilöitä 2010-11 materia 1·2011 Valetaanko vuoriteollisuuden uusi vuosi kullassa... Kansi Geologia ‒ Kaivos- ja prosessitekniikka ‒ Metallurgia ‒ Materiaalitekniikka Miessijoen kultahippu Edelweiss. Sivut 49-54 Kuva Kari A. Kinnunen, GTK Ovako keeps our world in motion Materia 1/2011 www.ovako.com 3 Puhtaampaa teknologiaa Outotecin nerokkailla ratkaisuilla maailman luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Outotec toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa optimoiden raaka-aineiden käytön ja energiatehokkuuden sekä minimoiden ympäristövaikutukset ja käyttökustannukset. Outotec kehittää, innovoi ja toimittaa teknologiaa, ratkaisuja ja palveluita kaivos- ja metalliteollisuudelle, kemianteollisuudelle ja energiateollisuudelle. www.outotec.com 4 Materia 1/2011 Pääkirjoitus Luonnonvarat hyötykäyttöön Kekkonen kysyi kirjassaan 1950-luvulla: ”Onko maallamme malttia vaurastua?” Hänen reseptinsä vaurauteen oli maan teollistaminen. Oli luotava erityisesti raskaan teollisuuden kapasiteettia omavaraisuuden ja jatkojalostuksen raaka-ainetarpeen turvaamiseksi. Teollistaminen vaati myös energiaa. Erityisesti sähkön tuotantoa piti merkittävästi laajentaa. Teollistaminen toteutettiin pääosin valtion yhtiöitä perustamalla ja laajentamalla, koska pankkien ja muiden yksityisten rahoittajien varat olivat pienet eikä riskejä voitu ottaa. Myöskään pääsyä ulkomaisille pääomamarkkinoille ei ollut. Jatkojalostustakin alkoi 1960-luvulla viritä, puhuttiin ”uustuotannosta” ja ”uusviennistä”. Sen osuus oli kuitenkin pieni. Ensimmäisen öljykriisin jälkeisen lamakauden aikana havahduttiinkin siihen, että Suomen teollisuuden rakenne oli tulevaisuutta ajatellen vino, suorastaan kestämätön. Kilpailukykymme nojasi liikaa raaka-aineisiin, kalliisiin investointeihin, runsaaseen energian käyttöön ja halpaan työvoimaan. Vuonna 1977 pidetyn Korpilammen konferenssin yksimielinen johtopäätös oli, että suuntaa on muutettava. Kilpailukyky on rakennettava tietoon ja osaamiseen perustuvan tuotannon varaan. On suuntauduttava tutkimukseen ja kehitystyöhön sekä koulutukseen. Tätä politiikkaa on toteutettu 1980-luvun alkupuolelta lähtien ja se on edelleen voimassa oleva, virallinen mantra. Noudatettu politiikka on tuonut myös menestystä. Nokian nousu – osin sattuman ja hyvän onnenkin ansiosta – loi vanavedessään kukoistavan elektroniikka- ja informaatioteollisuuden. Tieto oli valttia, jopa ilman materiaa. Nokian vetovoima ja etulyöntiasema ovat tosin hieman hiipuneet, mutta sen vaikutus Suomen talouskehitykseen on edelleen erittäin merkittävä. Nyt peräänkuulutetaan uusia nokioita vetämään Suomea uuteen nousuun. Eikä niiden välttämättä tarvitse olla immateriaalisia, vaan myös älykäs, raaka-aineisiin perustuva tuotanto kelpaisi. Perustan tälle ajattelulle on luonut maailman väestökasvun ja kaupungistumisen luoma, lähes pohjattomalta näyttävä raaka-aineiden tarve lähivuosikymmenien aikana. Vaikka ympäri maailmaa tuotantoa lisätään niin nopeasti kuin mahdollista, ei ylituotannosta ja nykyisen hintatason Teollisuusneuvos Alpo Kuparinen, Työ- ja elinkeinoministeriö laskusta arvioida olevan vaaraa. Suomelle tämä tilanne on avannut aivan uusia mahdollisuuksia. Viime lokakuussa julkaistuissa Suomen Mineraalistrategiassa ja biotaloustyöryhmän raportissa, samoin kuin joulukuussa eduskunnalle annetussa luonnonvara­ selonteossa pohdiskellaan, voitaisiinko kaivannaisalasta ja bioalasta rakentaa elinvoimaiset, niin maan omiin raakaainevaroihin kuin maailman parhaaseen tietämykseen perustuvat klusterit. Mineraalistrategia painottaa alan koko klusteriketjun käsittävän tietämyksen parantamisen ja kehittämisen tärkeyttä. Parempaa tietämystä tarvitaan niin kotimaisten kuin kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. Ideana on, että kun olemme vahvoja koko klusteriketjun pituudelta, se muodostaa lyömättömän kilpailuvaltin koko alalle. Paitsi varsinaista kaivannaistoimintaa, klusteriin kuuluisivat alalla käytettävien koneiden ja laitteiden valmistus sekä alaan liittyvät palvelut. Näiden merkitys on businessalueena edelleen kasvamassa. Voidaan myös olettaa, että teknologiat ja laitteet, jotka on kehitetty ja koekäytetty täällä arktisissa olosuhteissa, ovat käypää kauppatavaraa ympäri maailman. Samoin ”Green mining”-konseptit eli kaivannaistoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen, materiaaleja ja energiaa säästävät tuotantomenetelmät, materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö ovat avainsanoja kaikkialla maailmassa. Strategiat ja selonteko tähtäsivät seuraavaan hallitusohjelmaan. Sitä ei kuitenkaan ole jääty odottelemaan, vaan ehdotuksia on jo lähdetty toteuttamaan rivakasti. Kaivannaisalan Tekes-ohjelman valmistelu on meneillään. Kotimaisen rahoituksen ja erityisesti valtion omistuksen merkitystä alan kehittämisen kannalta selvitetään niin nopealla aikataululla, että nykyinen hallitus ehtii ottaa niihin kantaa. Monilta muilta osin mineraalistrategian ehdotusten eteenpäin vienti on meneillään. Hallitusohjelmassa kuitenkin veri punnitaan. Tarvitaan vahva poliittinen kannanotto kaivannaisalan kehittämiseksi. Tällöin ei saa myöskään unohtaa mahdollisuuksia, jotka kotimaisten raaka-aineiden kotimainen jatkojalostus tarjoaa. Vain koko jalostusketjua kehittämällä saavutetaan luonnonvarojemme hyödyntämisessä paras mahdollinen arvonlisä kansantalouteen. x Materia 1/2011 5 Metallissa on tulevaisuus Boliden Harjavalta Oy valmistaa kuparia, kultaa ja hopeaa modernin maailman tarpeisiin. Boliden Harjavalta Oy Teollisuuskatu 1, 29200 Harjavalta Puh. (02) 535 8111 www.boliden.com GTK juhli kultaista nuoruuttaan GTK aloitti härkäviikkonsa juhlallisesti. Ikuisesti nuori tutkimuskeskus juhli 125-vuotissynttäriään komeasti ja perusteellisesti ympäri maata. Malmin etsinnän ja tutkimuksen juhlaviikot aloitettiin Espoossa tiistaina 11.01.11. Keskiviikkona torvet soivat Kokkolassa, torstaina Rovaniemellä ja perjantaina Kuopiossa. Teksti Bo-Eric Forstén Kuvat Leena Forstén Nicke Lignell Pääjohtaja Elias Ekdahl johti henkilökohtaisesti tätä näyttävää road show’ta. Avajaisjuhlassa Espoon Kulttuurikeskuksessa Ekdahl tervetulosanoissaan julisti GTK:n olevan elämänsä kunnossa ja ikuisesti nuori. Saattaa olla, ettei pääjohtajan kunnonmääritys vastannut kaikkien GTK-laisten tuntemuksia lauantaiaamuna. Me olimme mukana Espoon juhlissa. GTK ansaitsee isot onnittelut tavasta, jolla syntymäpäivää vietettiin. Kaikkea oli ajateltu. Menot olivat mukava yhdistelmä asiaa ja viihdettä. Puheet olivat painavia ja asiatietoa tarjottiin vaikuttavan animaation avulla. Välipaloina nautittiin hyvä-äänisen, monitaitoisen ja monikielisen sextetin 6Pack’in pirteästä esiintymisestä. GTK:n johtokunnan puheenjohtaja Tom Niemi ja pääjohtaja Elias Ekdahl toivottivat kädestä pitäen jokaisen kutsuvieraan tervetulleeksi, ja kulttuurikeskuksen valoisa aula täyttyi nopeassa tahdissa ääriään myöten. Ohjelmaan oli merkitty pidennetty akateeminen vartti, jonka aikana nautittiin kylmää juomaa puheensorinan ja lämpötilan noustessa. Tungoksessa muodostui monenlaisia keskusteluryhmiä. Tunnelma oli mukavan leppoisa. Kaikesta päätellen päivän juontaja Nicke Lignell oli suorittan
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x