of 71

Verkostojohtamisen opas

Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla Versio 1.0 (30.12.2010) Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen julkaisu…
0 views71 pages
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Documenttranscript
Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla Versio 1.0 (30.12.2010) Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen julkaisu Tutkimusryhmä: Timo Järvensivu, KTT Katri Nykänen, KTM ja tohtoriopiskelija Rika Rajala, sosionomi (ylempi AMK) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Oppaan kirjoittamista ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto, Uudenmaan ELY-virasto, Suomen Akatemia sekä Espoon ja Vantaan kaupungit Sisällysluettelo JOHDANTO ................................................................................................................................................................. 3 OPPAAN TAUSTALLA MUUTOSVOIMAA VANHUSTYÖN OSAAMISEEN -HANKE.................................................................................... 4 MITÄ VERKOSTOT OVAT........................................................................................................................................................ 5 VERKOSTOT INNOVAATIOIDEN LÄHTEENÄ ................................................................................................................................. 7 VERKOSTOMAINEN TOIMINTA HIERARKKISESSA KONTEKSTISSA ...................................................................................................... 9 ERILAISIA NÄKÖKULMIA VERKOSTOIHIN .................................................................................................................................. 11 JOHTAMINEN VERKOSTOISSA: LUOTTAMUKSEN JA SITOUTUMISEN MAHDOLLISTAMISTA .......................................13 JOHTAJA MAHDOLLISTAJANA ............................................................................................................................................... 15 KUKA JOHTAA? ................................................................................................................................................................. 17 VERKOSTOITUMINEN PROSESSINA......................................................................................................................................... 17 1 VERKOSTON HAASTEEN KARTOITTAMINEN JA VERKOSTON KOOLLEKUTSUMINEN ..........................................22 1.1 1.2 1.3 1.4 2 VERKOSTON HAASTEEN JA TOIMIJOIDEN KARTOITTAMINEN............................................................................................... 22 VERKOSTON TOIMIVUUS JA ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA ........................................................................................ 24 VERKOSTON KOOLLEKUTSUMINEN............................................................................................................................... 25 ENSIMMÄISEN VAIHEEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI......................................................................................................... 27 YHTEISEN TAVOITTEEN MÄÄRITTELY JA TOIMINTATAPOJEN SUUNNITTELU.....................................................28 2.1 ODOTUSTEN KARTOITTAMINEN, TOISIIN TUTUSTUMINEN SEKÄ ALUSTAVAN TOIMINTASUUNNITELMAN ESITTELY .......................... 28 2.2 YHTEISEN TAVOITTEEN LUOMINEN .............................................................................................................................. 30 2.3 VERKOSTON TOIMINTATAPOJEN SOPIMINEN.................................................................................................................. 34 2.3.1 Ajat, paikat ja rahoitus ............................................................................................................................. 36 2.3.2 Päätöksenteko .......................................................................................................................................... 37 2.3.3 Roolit ja vastuut ........................................................................................................................................ 38 2.4 VERKOSTON TOIMIJAJOUKON UUDELLEENARVIOINTI ....................................................................................................... 39 2.5 TOISEN VAIHEEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI .................................................................................................................. 41 3 SYSTEMAATTINEN VERKOSTOTYÖSKENTELY TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI JA SEURAAMISEKSI ..............42 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 3.9 4 SUUNNITTELUN, TOIMINNAN JA ARVIOINNIN JATKUVA SYKLI ............................................................................................. 42 TIEDON LIIKKUMISEN VARMISTAMINEN ........................................................................................................................ 44 VERKOSTON RAKENTEEN JA JÄSENISTÖN DYNAAMISUUS .................................................................................................. 45 KOORDINOINTI JA FASILITOINTI ................................................................................................................................... 47 TYÖPAJAT KESKEISENÄ YHTEISEN TOIMINNAN MUOTONA ................................................................................................. 49 KOULUTUS VERKOSTOITUMISEN EDISTÄJÄNÄ ................................................................................................................. 52 VERKOSTOITUMISTA EDISTÄVÄ ITSENÄINEN TOIMINTA..................................................................................................... 52 JATKUVA SEURANTA ................................................................................................................................................. 53 KOLMANNEN VAIHEEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI .......................................................................................................... 55 VERKOSTOTYÖN TULOSTEN JA VERKOSTO-OSAAMISEN LEVITTÄMINEN ..........................................................56 YHTEENVETO: VERKOSTOMAISEN TOIMINTATAVAN ONNISTUMISEN AVAINTEKIJÄT ...............................................60 LÄHTEET ....................................................................................................................................................................62 1 YHDESSÄ TEKEMISEN JA OSALLISTAMISEN MENETELMIÄ ..........................................................................................64 DIALOGI .......................................................................................................................................................................... 64 ENNAKOINTIDIALOGIT ........................................................................................................................................................ 67 DRAAMA ......................................................................................................................................................................... 68 LEARNING CAFÉ JA WORLD CAFÉ .......................................................................................................................................... 68 HUOLIKESKUSTELUT ........................................................................................................................................................... 69 IDEARIIHET JA AIVORIIHET ................................................................................................................................................... 70 KASAUTUVA KESKUSTELU .................................................................................................................................................... 70 KUVAT KUVA 1. HIERARKIAT, MARKKINAT JA VERKOSTOT JA NIIDEN TOIMIVUUS ERI TILANTEISSA ....................................................................... 5 KUVA 2. HIERARKKINEN KEHITTÄMISPROSESSI ............................................................................................................................... 7 KUVA 3. VERKOSTOITUNUT KEHITTÄMISPROSESSI........................................................................................................................... 8 KUVA 4. ORGANISAATIOIDEN JA YKSILÖIDEN MUODOSTAMA MONIMUOTOINEN VERKOSTOKOKONAISUUS ............................................... 10 KUVA 5. ORGANISAATIOIDEN VÄLISET JA SOSIAALISET, TIETOISESTI KEHITETYT JA VAPAASTI KEHITTYVÄT VERKOSTOT .................................. 11 KUVA 6. TUNTEMINEN, LUOTTAMUS JA SITOUTUMINEN OVAT KESKEISIÄ VERKOSTOITUMISEN ELEMENTTEJÄ ............................................ 14 KUVA 7. VERKOSTOITUMINEN VAIHEITTAISENA PROSESSINA ........................................................................................................... 18 KUVA 8. HAASTEEN KARTOITTAMINEN JA VERKOSTON KOOLLEKUTSUMINEN. ..................................................................................... 22 KUVA 9. YHTEISEN TAVOITTEEN JA TOIMINTATAVAN LUOMINEN. ..................................................................................................... 28 KUVA 10. PÄÄTÖKSENTEKO VERKOSTOJEN JA HIERARKIAN PAINEESSA............................................................................................... 38 KUVA 11. KEHITTÄMISEN JATKUVA SYKLI, NS. PDCA-SYKLI ............................................................................................................ 43 KUVA 12. VERKOSTON SEURATTAVAT TOIMENPITEET JA TULOKSET .................................................................................................. 53 KUVA 13. VERKOSTO ALKAA LEVITTÄÄ JA JUURRUTTAA RATKAISUJA LAAJEMMALLE VERKOSTOIHIN. ........................................................ 56 KUVA 14. YHTEENVETO: VERKOSTOJOHTAMINEN ON HYVÄN VERKOSTOITUMISEN MAHDOLLISTAMISTA................................................... 60 2 Johdanto Verkostot ovat yksi keskeisimmistä kehittämiskohteista sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla. Moniammatillista yhteistyötä ja palvelujärjestelmän ylisektorista kehittämistä tarjotaan vastaukseksi palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden kehittämiseksi. Verkostoitumisen tärkeys on ymmärretty, mutta yhteistyön hyödyntäminen käytännössä on havaittu haasteelliseksi. Yksi keskeinen haaste on se, että verkostotyön käsite on väsynyt käytössä. Verkostoitumisella on vuosien varrella ollut monta synonyymiä: tiimityö, moniammatillinen yhteistyö, kumppanuuksien rakentaminen. Näitä ja muita verkostotyötä kuvaavia käsitteitä on käytetty eri yhteyksissä eri tavoin. Eri käsitteiden määritelmät, sisältö ja väliset suhteet ovat jääneet hämäriksi. Verkostotyön käsite on osin väsynyt myös siksi, että verkostoitumisen edistämisessä on usein jääty puheen asteelle. Yhteistyön tärkeyttä on korostettu, mutta toiminta ei ole käytännössä muuttunut. Verkostoitumisen käytännön edistymistä voivat estää monet tekijät: arkityöltä ei jää aikaa yhteistyöneuvotteluihin, oman organisaation tai yksikön intressit eivät käy yksiin toisen organisaation tai yksikön kanssa, hierarkkisen linjajohdon ja horisontaalisen yhteistyön toimintalogiikat ohjaavat eri suuntiin, rakenteet eivät tue yhteistyötä, tai ”henkilökemiat” eivät kohtaa. Tämänkaltaiset hyvän yhteistyön esteet voivat olla voimakkaitakin, mutta ne voidaan kuitenkin ylittää pitkäjänteisellä, hyvällä verkostotyöllä. Verkostotyön keskiössä on kaksi käsitettä: luottamus ja sitoutuminen. Keskinäinen luottamus ihmisten, yksiköiden ja organisaatioiden välillä edistää tiedon liikkumista ja mahdollistaa yhteisen oppimisen, uusien näkökulmien avaamisen ja kaikkia osapuolia – myös asiakkaita – hyödyttävien ratkaisujen kehittämisen. Keskinäinen luottamus edistää yhteistyökumppaneiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Luottamus ja sitoutuminen myös ruokkivat toinen toistaan: luottamuksen osoittaminen kannustaa toisia sitoutumaan, ja sitoutumisen osoittaminen herättää luottamusta. Tässä oppaassa luomme kokonaisvaltaisen katsauksen verkostotyön perusteisiin. Johdantoluvussa teemme yleiskatsauksen verkostotyön määritelmiin ja näkökulmiin. Vertaamme verkostomaista toimintamallia hierarkkiseen toimintamalliin ja kuvaamme verkostotyön erityishaasteita sosiaali- ja terveyspalveluissa. Seuraavaksi tarkastelemme, mitä verkostojohtaminen on, mitkä ovat sen keskeiset elementit, ja minkälaisen prosessin myötä verkostoituminen etenee. Verkostoituminen kuvataan tässä oppaassa nelivaiheisena prosessina: 1) verkoston haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen, 2) yhteisen tavoitteen määrittely ja toimintatapojen suunnittelu, 3) systemaattinen verkostotyöskentely tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamiseksi sekä 4) verkoston tuotosten levittäminen. Dynaamisen luonteensa takia verkostoituminen ei aina etene suoraviivaisesti tällä tavoin vaiheistettuna prosessina. Esimerkiksi verkoston ulkoinen ympäristö tai sisäinen rakenne 3 saattaa muuttua niin, että verkosto joutuu palaamaan aiempiin vaiheisiin, liikkumaan edestakaisin yhden vaiheen sisällä tai aloittamaan prosessin kokonaan alusta. Jokainen verkostoitumistilanne on omanlaisensa ja jokainen verkosto etenee omalla tavallaan, kohdaten omat erityiset haasteensa ja onnistumisensa. Olemme pyrkineet tässä oppaassa kuvaamaan verkostojohtamisen käytäntöjen perustan: keskeiset periaatteet ja työskentelytavat, joita tarvitaan kaikenlaisten verkostojen johtamisessa. Tällainen kokonaisuus jää väistämättä yleiselle tasolle eikä kaikkia erityistilanteita ole voitu huomioida. Kuvatut periaatteet ja mallit tarjoavat kuitenkin joustavan periaatteiden ja työkalujen kokonaisuuden, työkalupakin, jota verkostojohtaja ja muut verkoston toimijat voivat soveltaa omissa verkostoissaan. Oppaan taustalla Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke Tämä opas on syntynyt Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeessa. Hanke on ollut Laurea-ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun sekä Vantaan ja Espoon kaupunkien yhteinen kehittämishanke. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto, Uudenmaan ELY-virasto sekä Vantaan ja Espoon kaupungit. Hanke alkoi 1.2.2008 ja loppuu 30.4.2011. Hankkeessa on kehitetty Espoon ja Vantaan vanhustenpalveluita monipuolisesti toimintatutkimuksellisella otteella. Espoon osalta on kehitetty kotihoidon ja vammaispalvelujen yhteistyötä, ikäihmisten akuuttihoitoketjua, geriatrisia asiantuntijatiimejä sekä senioripalvelujen kehittämisverkostoa. Vantaalla on kehitetty ikääntymispoliittista ohjelmaa, kotihoitoa, omaishoitoa, päivätoimintaa ja vanhusten palvelukeskuksia sekä seniori-infoa ja seniori-neuvolaa. Verkostoituminen ja verkostotyön osaaminen ovat muodostaneet hankkeessa yhden keskeisen teeman. Tavoitteena on ollut verkostojohtamisen käytäntöjen aiempaa syvällisempi ymmärtäminen ja mallintaminen. Tutkimusmenetelmäksi valittiin toimintatutkimus, sillä sen avulla voidaan vastata hyvin tämäntyyppisiin tutkimustavoitteisiin (McNiff 1995; Drummond & Themessl-Huber 2007). Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi, jossa tutkittavat voimaannutetaan tarkastelemaan omaa sosiaalista ympäristöään, kehittämään sitä sekä reagoimaan kehittämistyön aikana esille nousseisiin haasteisiin (Gummesson 1991). Uutuus, uudet teoriat, innovatiiviset konseptit ja kriittinen tutkimusote ovat toimintatutkimuksen keskeiset edut (Gustavsen 2003). Toimintatutkimuksen tausta on hermeneutiikassa ja tutkittavan yhteisön toimintatapojen, arvojen ja uskomusten ymmärtämisessä (Maurer & Githens 2010). Hankkeessa ymmärrys verkostojohtamisesta on rakentunut tutkijoiden ja tutkittavan yhteisön yhteisistä kokemuksista. Toimintatutkimuksen myötä tutkijat ovat rakentaneet verkostojohtamisen käytännöistä mallin, joka kuvataan tässä oppaassa. Tässä oppaassa kuvatut näkökulmat ja mallit verkostotyöskentelyyn ovat nousseet toimintatutkimukseen kuuluvasta teorian ja empiirisen kehittämistyön yhtäaikaisesta tarkastelusta. Hankkeen aikana teoriasta on 4 haettu tukea ja ymmärrystä kehittämistyöhön, ja kehittämistyöstä nousseet oivallukset ja haasteet on puolestaan palautettu takaisin teoreettiseen keskusteluun ja teoretisoinneiksi. Hankkeen kokonaisuus, eteneminen ja tulokset on kuvattu hankkeen julkaisuissa ja loppuraportissa, jotka ovat ladattavissa Internetistä hankkeen nettisivuilta osoitteesta www.muutosvoimaa-hanke.fi. Mitä verkostot ovat Organisaatiotutkimuksen mukaan ihmisten ja organisaatioiden välistä toimintaa on mahdollista organisoida kolmella eri tavalla: muodostamalla hierarkioita, markkinoita ja/tai verkostoja (Podolny & Page 1999; Powell 1990). Näitä organisoitumisen muotoja erottaa toisistaan toimijoiden välisten suhteiden luonne. Suhteiden luonteista johtuen hierarkioissa, markkinoilla ja verkostoissa työnjako on erilaista ja ne soveltuvat eri tavoin erilaisiin tilanteisiin (Kuva 1). Organisaatiotyypin toimivuus eri tilanteissa Työnjako Hierarkia ã Organisaation hierarkia määrittelee, kuka tekee ja mitä tekee ã Hyvä, kun tarvitaan tehokas, tasalaatuinen, erikoisosaamista vaativa palveluntuotantokoneisto ã Mutta jos palvelu ei vastaa asiakkaan tarpeisiin, niin joko hierarkian täytyy muuttua tai asiakkaan täytyy mennä toisen organisaation asiakkaaksi Markkina ã Osto- ja myyntisopimus määrittelee, kuka tekee ja mitä tekee ã Hyvä, kun asiakastarpeet ovat selkeitä ja palvelu helposti tuotteistettavissa ã Asiakastarpeen muuttuessa sopimuksen muuttaminen voi olla vaikeaa, hidasta ja kallista Verkosto ã Työnjako ratkaistaan joustavasti neuvotellen, luottamuspohjalta ã Hyvä, kun pitää reagoida muuttuviin tarpeisiin eikä selkeitä ratkaisuja ole tarjolla (eli kun tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja tai muutoin joustavia palveluita) ã Ei ole peruspalveluiden tuottamisessa yhtä tehokas kuin hierarkia tai markkinat Kuva 1. Hierarkiat, markkinat ja verkostot ja niiden toimivuus eri tilanteissa Hierarkioissa toimijoiden väliset suhteet ovat auktoriteettiin perustuvia ja suhteellisen pitkäaikaisia. Näitä suhteita määrittävät toimijoiden väliset sopimukset, joiden perusteella yhdellä toimijalla on määräysvalta suhteessa toiseen toimijaan. Yksi esimerkki tällaisesta sopimuksesta on työsopimus, jossa työntekijä palkkaa vastaan sitoutuu noudattamaan esimiehensä ohjeita. Kunnallinen virkamiesorganisaatio on esimerkki hierarkiasta, jossa johtajilla ja esimiehillä on määräysvaltaa suhteessa muihin työntekijöihin. 5 Hierarkioiden etu on, että niissä organisaatioon pystytään määrittelemään tehokkaat rutiinit. Tehokkaiden rutiinien ansioista hierarkia pystyy tuottamaan tasaista laatua edellyttä
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x